Lauantai 22.9.2018
"
Tomuun vaipuneet, herätkää ja riemuitkaa! Sinun kimaltava aamukasteesi virvoittaa maan, ja niin maa palauttaa kuolleet elämään. Jes. 26:19

Elämäni ei ole pelkkää etsimistä

19.2.2016 06:30 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
Sinä, joka pysähdyt tietokoneen äärelle, tai blogitekstit ovat puhelimen avulla kädessäsi. Saatat elää lapsiperheen hälyssä, onnen ja murheiden keskellä. Ehkä elät yksin hiljaista ja rauhallista elämääsi, onnen ja murheiden keskellä. Elämäntilanteesi, millainen se onkin, on monien Jumalan luomien värien sävyttämä.

Jos sinä jaat kokemuksen, josta kirjoitan, toivon, että se lisää luottamusta Jumalan johdatukseen. Jos sinä elät aivan päinvastaisessa elämäntilanteessa tai jotain siltä väliltä, toivon, että se auttaa sinua paremmin ymmärtämään rikkautta erilaisissa tilanteissa. Toivon, että mietit näitä kysymyksiä.

Ajatellaanko, että jokainen, jolla ei ole puolisoa, etsii sitä aktiivisesti? Lisätäänkö sanan puoliso eteen liian usein sana vielä? Joskus tällainen ajattelutapa turhauttaa kyseisessä elämäntilanteessa olevaa. Puolison löytämiselle tunnutaan asettavan painoarvoa joskus liikaakin. On paljon, paljon muutakin merkityksellistä.

Koenko sitten itse, että olen vailla? Kyllä minä koen, toisinaan. Kokemuksen vaille jäämisestä ei pitäisi hallita elämää. Elämäni voi olla aivan yhtä rikasta ilman omaa perhettä, eri tavalla vain. Ja joskus sen asian hahmottaminen vaatii pysähtymistä: kääntymistä katsomaan elämän hyviin asioihin. Kiitollisuus – se meidän kaikkien olisi hyvä löytää, elämäntilanteesta riippumatta. Jumalalla on jokaiselle oma tehtävänsä. Aivan yhtä arvokas.
 
Mikä se on se kaipaus, joka täyttää sydämen?
Se on kaipaus kodin lämmön ja läheisen ihmisen.
Se on yksinäisyyden keskeltä noussut rukous.
Se on toive, unelma, haave.

 
Se on kaipaus, jota useinkaan ei ääneen lausuta.
Pitäisi nauttia siitä, mitä elämässä on juuri nyt.
Pitäisi olla onnellinen näin, mutta joskus
tuntuu yksinäisyys taakalta.
Miettii, voiko sitä toivoa,
sitä, mitä ei ääneen lausuta?


Joskus tekee mieli huutaa maailmalle:
rakastakaa minua, tällaisena.
Minä olen kokonainen näin.
Ei vain ole tarkoitettu ketään rinnalle,
ainakaan juuri nyt.
 

Elämässä voi olla erilaisia päämääriä. Oikeastaan, tarkemmin ajateltuna, puolison löytäminen ei ole lainkaan päämäärä. Se on Jumalan tahto ja vain sitä, ja koen, että niin on hyvä. Muistan Suviseurojen puheenvuorosta joltakin vuodelta sanat siitä, että sielunvihollinen kehottaa yksinäistä ihmistä olemaan tässä asiassa luottamatta Jumalan johdatukseen. Se kehottaa etsimään puolisoa itse, ”vaikka kiven alta”, aktiivisesti. Kannustetaanko tähän liikaa? Etenkin nuorelle uskovaiselle ympäristö saattaa aiheuttaa paineita.

Muistathan, että yksin elävä on ihmisenä aivan yhtä arvokas? Hänen tulisi lapsena olla vanhemmille samanarvoinen kuin perheellinen lapsi, vaikka puheenaiheita ei riitäkään lapsiperheen arjen touhuista ja vauvan piltin koostumuksesta. Ystävyyssuhteita tarvitaan, vaikka ystävien elämäntilanteet muuttuvat. Yksin elävälle voi tehdä hyvää päästä hetkeksi lapsiperheen touhujen keskelle. Ja lapsiperheen arjesta voidaan mielellään lähteä yksin elävän luokse kyläilemään ja lataamaan akkuja. Älä unohda rukouksissa, välittävissä sanoissa. Tuki, minkä annat, on korvaamattoman arvokasta. 

Tavattaessa kysytään: onko ketään löytynyt?
Ei, eikä minun elämäni ole pelkkää etsimistä.
Olen kokonainen näin ja onnellinenkin,
ja minulla on lupa nauttia, tästäkin.


Tottakai minä rukoilen sitäkin, että puoliso johdatetaan.
Ja luotan, vaihtelevalla menestyksellä siihen,
että Jumala antaa, jos niin on tarkoitettu.
Joskus rukous on liian vaativa.
Silloin siitä unohtuu se loppuosa:
”niin kuin on, Isä, sinun tahtosi”.
 
Kaikki askeleeni kuitenkin on Isän tiedossa.
Hän näkee kipuiluni ja kiitokseni aiheet.
Hän näkee läheltä, huomaa lahjat ja puutteet.
Hän tietää, millaista tietä; kenen kanssa
on minun hyvä kulkea,
rakentaa sellaisen tien, jonka päässä on koti.
Taivaan koti.


Mariella Kreivi

Vanhemmat

Uudemmat

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Päivämiehen verkkolehden vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia lehdessämme. Lukijat voivat tarjota tekstejään julkaistavaksi vierasblogiin.

Haluaisitko jakaa itsellesi merkityksellisiä asioita Päivämiehen lukijoille? Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Päivämiehen verkkotoimitukseen, osoitteeseen verkkotoimitus@srk.fi. 

Kuva: Heikki Vuonokari

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi