Perjantai 24.5.2019
"
Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa! Ps. 98:4-5

Savea muovaamassa

15.10.2017 06:55 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
Eilen alkoi keraamisen kuvanveiston kurssi. Olin vuosikymmeniä toivonut sisimmässäni salaa tuollaista kurssia. Taiteilijasisareni oli myös ilmoittautunut sinne. Samoin ystäväni, jonka savitöitä olin jo kauan ihastellut.

Tiesin, että kurssin ensimmäinen tehtävä olisi muovata ihmisen pään muotoinen savityö. Mallikuviakin saisi tuoda mukana. Kuvien etsiminen jäi aivan viime hetkille. Koppasin mukaani nuorimmaisestani kuvan, jossa hän esiintyy joulujuhlassa noin nelivuotiaana. Olimme ystäväni kanssa ensimmäisinä paikalla.

Opettajaa tervehtiessämme sanoin hänelle, että mietin usein omaa osaamattomuuttani ja että mitä ne kaikki toiset minusta ajattelevat. Ensin opettaja alkoi kehua ystävääni, kuinka paljon hän on ollut keramiikkakursseilla ja kuinka hänen käsissään syntyy melkeinpä mitä vain. Ajattelin surullisesti, että no niin, hän taitaa huomata vain ystäväni taidot. Mieleni laski nollaan tai melkeinpä sen alapuolelle, kunnes opettaja kohdisti sanansa minulle: Sinullahan on silmää vaikka mihin, olet tosi taitava piirtäjä ja se varmasti näkyy myös keramiikkatöissäsi. Miksi et muuten ole tullut kuvataiteen päiväpiiriin? Vastasin änkyttäen, että pelkään edelleen värejä, ei minusta ole kuin piirtäjäksi. Saa siellä pelkästään piirtääkin, sain vastaukseksi. Ilo näkyi varmasti silmistäni, kun sanoin hänelle yksinkertaisesti kiitos.
 
Aloimme muokata 10 kilon painoista savimöykkyä ihmisen pään muotoiseksi. Otin tyttöni kuvan esille ja iskin käteni saveen. Pian siitä alkoi muotoutua pikkutytön pää, hiukset aika lyhyiksi leikatut. Ja se pieni nykerönenä! Mutta minulla ei ollut kuvaa edestä päin. Opettaja kiitteli työtäni näköiseksi, mutta lupasi minun rahdata työni kotiin, että saisin muokata kasvoja myös edestä päin. Tässä vaiheessa sisareni kommentoi, että "ensi yönä ei Mannisella nukuta!".

Itselleni muistui mieleen aika yli kymmenen vuoden takaa, jolloin olin kärsinyt loppuun palamisesta ja kuin pakon ajamana ostanut savea ja aamuöisin aloittanut savipäiden tekemisen kirkasvalolampun loisteessa. Ajattelin, että liekö mieheni nyt kauhistuu ja pelkää entisten aikojen toistuvan.

Otin savipään kotiin. Päätäni särki jo armottomasti, kaularankani ei näet kestä kovin kummoista nostelemista. Kurssilta lähtiessäni kiitin opettajaani kannustuksesta, jolla hän oli tuottanut minulle paljon iloa. Kotona en uskaltanut miehelle kertoa, kuinka painava savipää oli.
 
Seuraava aamu valkeni ilman päänsärkyä. Aamutoimien jälkeen rupesin selaamaan koneelta kuvia. Tuon tuosta jouduin pysähtymään vanhojen kuvien edessä. Ristiäiskuvia, rippikuvia, armeijakuvia, valmistujaiskuvia, hääkuvia... Tuli niin valtava ikävä ennen kaikkea sitä aikaa, kun lapset olivat pieniä. Itku tuli työksi löytäessäni pienimmäiseni kuvan, jossa kasvot näkyivät edestä päin. Persoonallinen pikkutyttönikin jo naimisissa ja työelämässä! Ja minä jo niin vanha! Vilkaisin ikkunasta ulos. Upeassa väriloistossa oleva syysmaisema koivunlehtisateineen niin kaunis, mutta kuinka katoavaista tämä kaikki onkaan, ajattelin. Kuinka lyhyt ihmiselämä!

Palasin mielessäni edellisillan kurssille. Tunsin iloa, että taivaan Isä auttoi minua irrottautumaan arjesta todella mieleisen harrastuksen parissa, vaikka olin sitä niin pelokkain ja itseäni vähättelevin mielin odottanut. 

Toini Manninen
 

Vanhemmat

Uudemmat

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Päivämiehen verkkolehden vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia lehdessämme. Lukijat voivat tarjota tekstejään julkaistavaksi vierasblogiin.

Haluaisitko jakaa itsellesi merkityksellisiä asioita Päivämiehen lukijoille? Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Päivämiehen verkkotoimitukseen, osoitteeseen verkkotoimitus@srk.fi. 

Kuva: Heikki Vuonokari

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi