Sunnuntai 20.1.2019
"
Jeesus sanoi palvelijoille: "Täyttäkää astiat vedellä", ja he täyttivät ne reunoja myöten. Sitten hän sanoi: "Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle", ja he veivät. Joh. 2:7-8

Savea muovaamassa

15.10.2017 06:55 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
Eilen alkoi keraamisen kuvanveiston kurssi. Olin vuosikymmeniä toivonut sisimmässäni salaa tuollaista kurssia. Taiteilijasisareni oli myös ilmoittautunut sinne. Samoin ystäväni, jonka savitöitä olin jo kauan ihastellut.

Tiesin, että kurssin ensimmäinen tehtävä olisi muovata ihmisen pään muotoinen savityö. Mallikuviakin saisi tuoda mukana. Kuvien etsiminen jäi aivan viime hetkille. Koppasin mukaani nuorimmaisestani kuvan, jossa hän esiintyy joulujuhlassa noin nelivuotiaana. Olimme ystäväni kanssa ensimmäisinä paikalla.

Opettajaa tervehtiessämme sanoin hänelle, että mietin usein omaa osaamattomuuttani ja että mitä ne kaikki toiset minusta ajattelevat. Ensin opettaja alkoi kehua ystävääni, kuinka paljon hän on ollut keramiikkakursseilla ja kuinka hänen käsissään syntyy melkeinpä mitä vain. Ajattelin surullisesti, että no niin, hän taitaa huomata vain ystäväni taidot. Mieleni laski nollaan tai melkeinpä sen alapuolelle, kunnes opettaja kohdisti sanansa minulle: Sinullahan on silmää vaikka mihin, olet tosi taitava piirtäjä ja se varmasti näkyy myös keramiikkatöissäsi. Miksi et muuten ole tullut kuvataiteen päiväpiiriin? Vastasin änkyttäen, että pelkään edelleen värejä, ei minusta ole kuin piirtäjäksi. Saa siellä pelkästään piirtääkin, sain vastaukseksi. Ilo näkyi varmasti silmistäni, kun sanoin hänelle yksinkertaisesti kiitos.
 
Aloimme muokata 10 kilon painoista savimöykkyä ihmisen pään muotoiseksi. Otin tyttöni kuvan esille ja iskin käteni saveen. Pian siitä alkoi muotoutua pikkutytön pää, hiukset aika lyhyiksi leikatut. Ja se pieni nykerönenä! Mutta minulla ei ollut kuvaa edestä päin. Opettaja kiitteli työtäni näköiseksi, mutta lupasi minun rahdata työni kotiin, että saisin muokata kasvoja myös edestä päin. Tässä vaiheessa sisareni kommentoi, että "ensi yönä ei Mannisella nukuta!".

Itselleni muistui mieleen aika yli kymmenen vuoden takaa, jolloin olin kärsinyt loppuun palamisesta ja kuin pakon ajamana ostanut savea ja aamuöisin aloittanut savipäiden tekemisen kirkasvalolampun loisteessa. Ajattelin, että liekö mieheni nyt kauhistuu ja pelkää entisten aikojen toistuvan.

Otin savipään kotiin. Päätäni särki jo armottomasti, kaularankani ei näet kestä kovin kummoista nostelemista. Kurssilta lähtiessäni kiitin opettajaani kannustuksesta, jolla hän oli tuottanut minulle paljon iloa. Kotona en uskaltanut miehelle kertoa, kuinka painava savipää oli.
 
Seuraava aamu valkeni ilman päänsärkyä. Aamutoimien jälkeen rupesin selaamaan koneelta kuvia. Tuon tuosta jouduin pysähtymään vanhojen kuvien edessä. Ristiäiskuvia, rippikuvia, armeijakuvia, valmistujaiskuvia, hääkuvia... Tuli niin valtava ikävä ennen kaikkea sitä aikaa, kun lapset olivat pieniä. Itku tuli työksi löytäessäni pienimmäiseni kuvan, jossa kasvot näkyivät edestä päin. Persoonallinen pikkutyttönikin jo naimisissa ja työelämässä! Ja minä jo niin vanha! Vilkaisin ikkunasta ulos. Upeassa väriloistossa oleva syysmaisema koivunlehtisateineen niin kaunis, mutta kuinka katoavaista tämä kaikki onkaan, ajattelin. Kuinka lyhyt ihmiselämä!

Palasin mielessäni edellisillan kurssille. Tunsin iloa, että taivaan Isä auttoi minua irrottautumaan arjesta todella mieleisen harrastuksen parissa, vaikka olin sitä niin pelokkain ja itseäni vähättelevin mielin odottanut. 

Toini Manninen
 

Vanhemmat

Uudemmat

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Päivämiehen verkkolehden vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia lehdessämme. Lukijat voivat tarjota tekstejään julkaistavaksi vierasblogiin.

Haluaisitko jakaa itsellesi merkityksellisiä asioita Päivämiehen lukijoille? Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Päivämiehen verkkotoimitukseen, osoitteeseen verkkotoimitus@srk.fi. 

Kuva: Heikki Vuonokari

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi