Keskiviikko 22.5.2019
"
Tietäkää, rakkaat veljeni, että itse kunkin tulee olla herkkä kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan, sillä miehen viha ei johda oikeudenmukaisuuteen, jota Jumala tahtoo. Jaak. 1:19-20

Suviseuroja ja saattajia

28.3.2019 06:13 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
Viime aikoina olen ajanut usein viime kesän seura-alueen, Liimattalan peltojen ohi. Valtatiellä on ollut aikaa palautella mieleen suviseuratunnelmia. Vuosi sitten omat seuratunnelmani eivät olleet huipussaan. Vaikka omissa seurajärjestelyissäni ei tarvinnut ottaa huomioon kuin yhden hengen talous, tuntui vastuksia löytyvän.

Porin Suviseurojen järjestelyvastuun jälkeen tunsin oloni jokseenkin loppuunkalutuksi ja olin vakaasti päättänyt jättää ensimmäistä kertaa Suviseurat väliin. Ajattelin sen sijaan suunnata valtameren taakse sisarjärjestön seuroihin, vaikka olisin kyllä aikataulujen puolesta hyvin voinut osallistua molempiin, sillä Amerikan Suviseurat pidettäisiin viikko Suomen Suviseurojen jälkeen.

Talvella, kesken omia aatoksiani kuului puhelimestani ”piip-piip”. Ystävä kyseli mukaan vuokra-asuntoautoporukkaan Suviseuroihin. Esitin oman, toisenlaisen suunnitelmani, mutta pikkuhiljaa houkutteleva tarjous hyväkuntoisesta ja tilavasta majoituksesta ystävien kesken sai pääni kääntymään. Hyvä niin, sillä loppujen lopuksi keväällä yllättäen saamani työ olisi joka tapauksessa estänyt Amerikan matkasuunnitelmani. Ja uskolleni, sekä varmasti myös muulle elämälleni, Suomen Suviseurat olivat viime vuonna yksi merkittävä virkistystä ja voimia antanut keidas.

Tämä ei ollut ensimmäinen vuosi, kun pohdiskelin kevään koittaessa syntyjä syviä. Vastuuvuosina tehtävät ovat kutsuneet seuroihin, vaikka muuten olisi tuntunut suviseuratie nousevan pystyyn. Nuo tehtävät ovat sittemmin kääntyneet yllättäviksi voimavaroiksi myöhemmin elämässä.

Yhtenä vuonna olin jo vuodenvaihteen jälkeen saanut ystäväni järjestämän majapaikan suviseura-alueen lähistöltä. Kevätauringon pilkottaessa mieleen hiipivät kuitenkin epäilykset, kannattaako koko seuroihin lähteä. Muistin kuitenkin sovitun majapaikan ja totesin itsekseni lähteväni jälleen Suviseuroihin.

Ehkä vaikein hetki oli sinä vuonna, kun seurat sijaitsivat itselleni mieluisella paikalla ja kesälomaakin oli mukavasti siten, että olin innokkaasti tarjonnut ystävillenikin majapaikkoja sekä tarjoutunut mukaan purkutalkoisiin. Se kevät oli yksi elämäni rankimpia. Siihen kun tuli päälle vielä fyysisen terveyden nitkahdus juuri Suviseurojen alla, olin jo täysin varma, että vaikka olin jo matkannut miltei suviseurojen naapuriin, seurat saisivat minun puolestani jäädä. Minä en lähtisi sinne.

Kunnes, puhelin soi. ”Koska sää tuut suvareihin?” kuului suviseuraviikon keskiviikkona kysymys ystävän sukulaislapsilta. Minulla itselläni ei ollut pieniä eikä isompiakaan sukulaisia Suviseuroissa, mutta jotenkin näistä kavereiden sukulaisista oli tullut näinkin läheisiä. Eipä siinä auttanut kuin hölmistyneenä vastata, että varmaan torstaina tulisin. Särkylääkkeiden voimalla sitten kipuni kanssa köpöttelin ja talkoilin ne seurat – ja tapasin kentällä yllättäen omiakin sukulaisia.

On puhelin piipannut tai soinut monesti muulloinkin, kun elämässä on ollut vaikeita hetkiä, ja varsinkin silloin, kun usko on ollut koetuksella. Olen ihmetellyt, miten saattajia annetaankin silloin, kun niitä eniten tarvitsen. Siihen saan luottaa edelleen.

Teksti: Suvi Suonsivu

Vanhemmat

Uudemmat

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Päivämiehen verkkolehden vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia lehdessämme. Lukijat voivat tarjota tekstejään julkaistavaksi vierasblogiin.

Haluaisitko jakaa itsellesi merkityksellisiä asioita Päivämiehen lukijoille? Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Päivämiehen verkkotoimitukseen, osoitteeseen verkkotoimitus@srk.fi. 

Kuva: Heikki Vuonokari

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi