Maanantai 18.11.2019
"
Me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee. 2 Piet. 3:13

Ikävä toista ihmistä

17.6.2019 08:38 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
Istun kannonnokassa ja nojailen puunrunkoon. Näen liekkien hitaasti sytyttävän nuotion puut täyteen roihuun. Hiljaisuuden rikkoo linnun hapuileva laulu. Kuuntelen, kuinka se arasti yrittää kutsua lajitovereitaan lähemmäksi. Aivan kuin minä, ajattelen. Yhtä arasti minä uskaltauduin lähtemään asunnostani etsimään lajitovereitani, mutta taidan olla aivan väärässä paikassa. Miksi ei toisen ihmisen askeleet tallaa samaa polkua kuin omani? Eikö löydy muita samoista asioista kiinnostuneita? Vai onko polkuja jo liikaa tässä maailmassa? Miksi minä kuljen yksin, kun Jumala itse totesi, ettei ihmisen ole hyvä olla yksinään. Eikö todella ole ketään, joka tarttuisi kädestä, kun horjahdan polulla?

Vaivaan taikinaa, uudestaan ja uudestaan. Kaipaan käsilleni tekemistä. Kardemumma tuoksuu. Kaivoin leivontatarvikkeet esiin, kun iski ikävä. Ikävä toista ihmistä. Minä aikuinen nainen ikävöin niin, että sydämeeni koskee. On vaikea olla paikoillaan, siksi täytyy keksiä tekemistä. Tekeminenkään ei kuitenkaan estä tuntemasta sitä kipua, jota yksinäinen elämäni minulle tuottaa. Ei ole ketään, jota pyytäisin nauttimaan tuoretta pullaa ja maitoa. Ei ketään, joka istuisi pöydän toisella puolella ja jakaisi arjen arkisen hetken. Ei ketään, joka kuuntelisi nauruani. Ei ketään, joka ymmärtäisi puolesta sanasta minua. Ei ketään, joka kysyisi: Mitä sinulle kuuluu?

Maisemat vilisevät ohitseni, vieressäni istuu ihminen. Yritän keskustelua, mutta en saa vastausta. Kaivan lopulta puhelimeni esiin. Selailen puhelimeen saapuneita viestejä. On tykkäyksiä, muttei yhtään sanoja. Ihmiset tykkäävät kuvistani, joiden taakse yritän piilottaa yksinäisyyteni. Tykkääjät eivät aavista, miten paljon vaatii voimia näytellä, että elämäni on loistavaa. Todellisuus säikäyttäisi viimeisetkin ihmiskontaktit ympäriltäni. Onko tämä vieressäni istuva muukalainen samassa tilanteessa kuin minä? En uskalla kysyä enkä sanoa ääneen omaa tilannettani.  Jumala kuitenkin tietää ajatukseni, häneltä en voi piiloutua kuvieni taakse.

”Olet niin rohkea ja itsellinen. Miten osaatkin tehdä tuon kaiken ihan yksin?” kuulen tuttavieni sanovan, kun kerron vaellusreissustani tai siitä, miten lomani päätteeksi muuttoni sujuu yhden ihmisen voimin. Pyykkikonekin on toimintakunnossa samana iltana. ”Ei, en minä ole rohkea. Ei vain ollut ketään, keneltä pyytää apua. Ja oppiihan sitä, kun muita tekijöitä ei ole.”

Etsin taas uuden polun, uuden puun, johon nojata. Uuden paikan, jonne sytyttää nuotio ja jossa voisi mahdollisesti kohdata toisen kulkijan. Täälläkin laulaa lintu, ja toinen vastaa. Vihellän, ja kohta sylissäni on koira, joka nuolee innokkaasti kasvojani. Olen ainakin tälle nelijalkaiselle tärkeä ja merkityksellinen. Tunnen, kuinka yksinäisyyden kova kuori repeilee. En halua käpertyä vain itseeni. Levitän makuupussin riippumattooni, aurinko painuu metsän taakse.

Eeva Kilven kirjoittamat sanat tulevat mieleeni:

Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen kehun;
Sinä pieni, urhea nainen, minä luotan sinuun.


Nimimerkki "Rida"

Vanhemmat

Uudemmat

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Päivämiehen verkkolehden vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia lehdessämme. Lukijat voivat tarjota tekstejään julkaistavaksi vierasblogiin.

Haluaisitko jakaa itsellesi merkityksellisiä asioita Päivämiehen lukijoille? Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Päivämiehen verkkotoimitukseen, osoitteeseen verkkotoimitus@srk.fi. 

Kuva: Heikki Vuonokari

Päivämiehen verkkolehden vierasblogi

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi