Perjantai 22.2.2019
"
Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani. Ps. 18:2

Mietteitä blogistivuoden päättyessä

11.12.2018 06:27 | Reija Kaarlejärvi
On tullut blogistivuoteni kahdennentoista ja viimeisen tekstin aika. Yhtäkkiä en oikein tiedä, mitä vielä kirjoittaisin. Kiinnostavia ja itselleni ajankohtaisia aiheita olisi jäljellä, mutta tekstiä ei vain synny. Mielessäni on tunne, että ei oikeastaan tarvitsisi sanoa mitään, että tässä hetkessä on hyvä näin.

Viime alkutalven pimeillä lupauduin vuodeksi Päivämiehen verkkolehden blogistiksi. Epäröin, mutta suostuin kuitenkin. Muistan pohtineeni, mitä vuosi toisi mahdollisesti tullessaan. Muistan kaiken epäröinnin alta nousseen innostuksen ja kirjoittamisen palon.

Kulunut vuosi on ollut mielenkiintoinen ja hyvä. Tekstini ovat syntyneet pääosin spontaanisti ja nopeasti, mutta lähes aina vasta eräpäivää edeltävänä iltana. Yleensä olen päättänyt aiheen vasta istuessani koneen ääreen. Olen kirjoittanut intuition mukaan, tekstini peilaavat senhetkistä elämääni.

Kulunut vuosi on ollut armollinen. En ole saanut etukäteen mietityttänyttä negatiivista postia, en yhtään sellaista kommenttia. Tekstini ovat saaneet olla nettimaailmassa rauhassa omalla alustallaan. Olen positiivisesti yllättynyt asiasta, ja hyvilläni.

Kulunut vuosi on ollut antoisa. Blogistina olossa ehdottomasti parasta ovat olleet lukijapalautteet ja keskustelut, joita olen saanut käydä niin kasvokkain kuin sähköpostienkin välityksellä. Kiitos vielä teille, jotka olette lähettäneet minulle sähköpostia tai viestiä. Kanssanne on ollut todella mukava vaihtaa ajatuksia kirjoittamisesta ja elämästä. Kiitos myös teille, jotka olette nykäisseet hihasta ja kertoneet pikaisen kannustavan palautteenne opistoseurojen ruokajonossa tai muualla. Tuollaisesta kohtaamisesta on aina jäänyt lämmin ja hyvä mieli. Kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, joten palautteilla on ollut ainakin itselleni kannustava ja suuri merkitys.

Kulunut vuosi on opettanut ja kasvattanut kirjoittajana. Olen paljon miettinyt, millaisia tekstejä haluaisin julkaista blogin kautta. Olen myös pohtinut, millaisia tekstejä minun ei kannattaisi blogin kautta julkaista. Verkkotoimittajan kanssa käyty keskustelu on tuonut minulle uusia näkökulmia kirjoittajana. Kiitos tarkasta ja vastuullisesta toimitustyöstä. 

Minulla olisi paljon sanottavaa ja pohdittavaa erilaisista ihmisenä elämisen kivuista, mutta jotenkin koen, että Päivämies blogialustana ei ole rankoille teksteille paras mahdollinen. Koen, että Päivämiehen blogissa kirjoittajalla on suurempi vastuu kuin esimerkiksi omalla henkilökohtaisella blogialustalla olisi.

Vuosi sitten hahmottelin tekstieni aiheita mielessäni. Kaikista niistä en kirjoittanut. Jätin yhtä tekstiä lukuun ottamatta kirjoittamatta muun muassa työelämästä nousevista aiheista. Alan asiakassuojan vuoksi tuntui turvalliselta rajata työelämä tekstieni ulkopuolelle. Jostain syystä en julkaissut yhtään fiktiivistäkään tekstiä. Vuosi sitten ajattelin, että voisin välillä kirjoittaa vaikka novellin tai runon. Kumpaakaan en tehnyt. On yllättävän haastavaa luoda raamit netissä julkiselle tekstille ja huomioida moninainen lukijakunta. Loppujen lopuksi helpoimmalta tuntui kirjoittaa itsestä ja omista ajatuksista, koska silloin ei ainakaan astu kenenkään toisen maaperälle ja tuntee hyvin alueen, mistä kirjoittaa.

Blogistivuoteni päättyy, mutta kirjoittaminen ei. Jään puolestani mielenkiinnolla seuraamaan toisten blogistien kuulumisia ja mietteitä. Kiitos että kirjoitatte, olette huippua porukkaa. Viimeisin muistutus siitä on lämmin tunne opiston blogistikurssilta, jonka pidimme hiljattain. 

Kiitos vielä kaikille lukijoille, että olette klikkailleet tekstejäni auki. Olette lueskelleet, mietiskelleet, olleet mieltä. Sähköpostiosoitteeni jää blogiesittelyyni. Tulen jatkossakin ilahtumaan satunnaisista posteista, mikäli niitä saan.

Toivon teille kaikille rauhallista joulunaikaa, vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, helpotusta stressiin ja huoliin, lämmintä kohdatuksi tulemista elämänpiirissänne sekä iloa, valoa ja sitä toivoa, joka kantaa elämässä ja sen jälkeenkin.
 

Reija Kaarlejärvi

Ihmettelen elämää, sen vahvoja värejä, valon pilkkeitä ja tummia varjoja. Jaksan yhä uudelleen vaikuttua ihmisyyden moninaisuudesta, viisaudesta, pienuudesta, kauneudesta ja kivusta.

Nautin luonnosta, vuodenaikojen vaihtelusta, perinteistä ja kirjoittamisesta. Arvostan aitoa kohtaamista ja hyväksynnän tuomaa lämpöä.

Katselen asioita naisen, äidin, puolison ja ystävän silmin. Näkökulmaa teksteihini tuo myös työni lastensuojelun ja perhetyön parissa.

Minut tavoittaa osoitteesta reija.kaarle@gmail.com

Reija Kaarlejärvi

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi