Perjantai 26.4.2019
"
Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. Ps. 40:6

Appi

17.6.2017 06:53 | Samalla puolella – Elina ja Harri Vähäjylkkä
Kun kohtasin appeni ensi kerran, toivoin, että olisin ollut kohtaamatta. Saavuin heidän kotiinsa anivarhain, yöjunalla. Luulin, että tyttöystäväni vanhemmat vielä nukkuisivat. Turha toivo, olivat portailla vastassa, katsoivat silmiin ja tervehtivät. Aika kuumottava tilanne!

Myöhemmin olin rehtorin puhuttelussa. Tuo emeritusrehtori oli tuleva appeni. Olin pyytänyt audienssia. Oli kysymys kädestä, tyttären kädestä. Enemmästäkin, koko elämästä! Oltiin vanhanaikaisesti vakavia. Rehtori lajitteli papereita työhuoneensa pöydältä. Jokainen paperi meni oikeaan paikkaansa.

– Niin, sinulla oli asiaa... hän sitten sanoi.

Kerroin asiani. Tuleva appeni ei vastannut suoraan, vaan alkoi kertoa omasta elämästään:

– Niin, minähän lähdin 17-vuotiaana vapaaehtoisena talvisotaan... Sitten on ollut muutakin: välirauhan aikana linnoitustöitä, pitkä jatkosota haavoittumisineen, rauhan tulo, opettajan sijaisuus kotikylän koululla, maamieskoulu, opettajakoulutus Kajaanin seminaarissa. Avioliittoon ehdin sitten 35-vuotiaana, hän kertoili.

Olin tuona audienssipäivänä 17-vuotias. Minulla ei ollut mitaleja, joissa olisi lukenut ”Isänmaan puolesta” tai ”Urheudesta”. Minulla oli vain merkki, jossa luki ”Uimakandidaatti” sekä Mustanaamio-kerhon pronssijäsenyysmerkki. Lisäksi olin ollut Osuuspankin Hippo-kerholainen. Asepalveluskin oli vielä tietämätön paikka. Ei ollut meriittejä, ei, mutta oli rakkaus! Rehtori ei tyrmännyt minua. Pitkä yhteinen matka hänenkin kanssaan oli alkamassa.

Muistan hetken, jolloin ensimmäinen tilini oli tullut. Olimme jo tuolloin naimisissa rakkaan vaimoni kanssa. Syöksyimme HifiStudioon ja ostimme törkeän hienot stereot. Tehoa oli niin paljon, että setillä olisi voinut helposti häätää talon välikatosta oravat ja muut kolopesijät. Hyvästi hiljaisuus, tervetuloa Saint-Saënsin urkusinfonia ja Barbara Hendricksin joululaulut! Virittelin innoissani piuhoja ja asentelin kaiuttimia. Kehuin appiukolle hyvää hinta-laatusuhdetta. Hän tassutteli ympäriinsä, hymähteli, oli vähän mukanakin. Sanoi sitten:

– Ei kait siinä. Sitten kun nälkä yllättää, niin laittaa levyn pyörimään.

Kääk! ajattelin. Liian hyvin sanottu.

Aika kuluu. Saan oppia paljon apelta. Hän neuvoo, miten listoitetaan oikeaoppisesti, miten auto kannattaa huollattaa ja öljykattila nuohota. Hän antaa neuvoja elämään ja uskonelämään. Neuvot annetaan taitavasti, ei puolisoita erottaen, vaan yhdistäen. En milloinkaan koe, että hän puolustaisi omaa lastaan minun kustannuksellani, vaan auttaa meitä molempia. Välillemme muodostuu luja ja syvä suhde. Samoin koen myös anoppini kohdalla. Kesämökin hämärässä kuulen ohuen seinän läpi, miten minunkin nimeni liitetään iltarukouksen pyyntöihin. On hyvä olla. Olen kiitollinen heistä.

Edelleenkin appi tulee usein käymään. Nyt invataksilla, pyörätuolissa. Nauramme kuten ennenkin. Nautin siitä, että saan hänet nauramaan. Autan häntä arjen asioissa. Nyt saan konkreettisesti palvella häntä. 

Saan myös palvella Jumalan sanalla, kun appeni täyttää vuosia. Saan rohkaista ja lohduttaa samoilla Jumalan sanan lupauksilla, joilla hän on niin monta kertaa rohkaissut meitä. Kunpa osaisin ottaa omien lasteni puolisot sellaisina lahjoina kuin appeni ja anoppini ovat minut ottaneet perheeseensä.

Harri Vähäjylkkä

Samalla puolella – Elina ja Harri Vähäjylkkä

Löysimme toisemme nuorina ja saimme vuosien myötä suuren perheen. Puolisoina koemme välillä olevamme ihan eri planeetoilta. Siinä missä toinen on avoin, toinen miettii mielessään. Kun toinen puhuu suoraan, toinen tasoittelee ja etsii kompromisseja. Innostumme herkästi uusista mahdollisuuksista. Se on johtanut välillä isoihin elämänmuutoksiin. Yhä edelleen opettelemme avioliittoa, sen ihanuutta ja kamaluutta. 

Tässä yhteisessä blogissamme käsittelemme rakkauden, avioliiton ja perheen teemoja omasta kokemuksestamme käsin, selkokielellä, päällimmäisenä ilo Jumalan antamasta lahjasta ja elämänmittaisesta tehtävästä.

Palautetta blogistamme voi antaa osoitteeseen emvahajylkka@gmail.com.

Samalla puolella – Elina ja Harri Vähäjylkkä

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi