Keskiviikko 14.11.2018
"
Minut itseni uhrataan jo pian, lähtöni hetki on tullut. Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. 2 Tim. 4:6-7

Rajattu elämä

29.4.2017 06:40 | Sarianna Suominen
Kevätlomaviikon alku. Kurkihirran alla kuhina ja puhina. Kaikenkokoisilla oli kova hinku pelaamaan – pelaamasta päästyäkin. Ja jos ei pelikoneella enää riittänyt aika, niin ainakin kännykän mininäppiksillä sormet tanssivat sähäkästi juuri asennetun ilmaispelin polkkaa. Rauhassa sai trampoliini kevätsäässä tuulettua ja lautapelit vaatekaapin ylähyllyllä tomuuntua. Ei mutta hyvänen aika sentään! Tähänkö on tultu? ihmettelin minä itsekseni, kun vain yksi lapsistani hakeutui aktiivisesti seuraani ja pyysi päästä pihalle.

Hetken mietittyni muistin, kuka on kuka. Ja mikä on velvollisuuteni. Niinpä kerroinkin lapsille, että tänään kerään enimmän loman ajaksi talteen niin kännykät, tietokoneen johdot kuin pelikoneiden ohjaimetkin. Rajoitettu ruutuaika tarkoittaa, ettei sitä nyt ainakaan loman alkupäässä ole ja lopussakin vain pienellä varauksella. Kuului mutinaa ja marinaa, mutta suuremmitta kohtauksitta takavarikoitava tavaramäärä luokseni toimitettiin. Ja kappas kummaa, pian oli jo suunnitelmissa hakea kavereita tai lähteä veljesten kesken potkimaan palloa. 1–0 ja kaikki voitti, ajattelin minä mielessäni.

Mutta kuka takavarikoisi minun puhelimeni ja yhteyteni internetin ihanaan ja salakavalasti aikaavievään maailmaan? No, mutta puhelimitsehan olen yhteydessä lapsiini, ystäviini, koulun opettajiin ja vaikka ja ties mihin! puolustelin mielessäni, kun puolisalaa kulman takana kurkistin, mitä sinne Facebookiin kuuluu. Ja kovasti tärkeää asiaa oli tietokoneen näytöllekin jo ennen kuin lapset painuivat pehkuihinsa. Huh huh, pudistelin hiljaa mielessäni itselleni päätä, kun tämän havaitsin. Jotain rajaa!

Ei tarvitse kelata elämää kuin 10 vuoden päähän ja todeta, että nämä nykyiset viestintävälineet eivät silloin syöneet vaivihkaa päivän tunteja, eivätkä orjuuttaneet olemaan saatavilla 24/7. Silloin ne palvelivat siinä ominaisuudessa, johon ne alunperin luotiin: viestinnän helpottajina ja apuvälineinä. Ajat muuttuvat ja tavat ja tottumukset siinä sivussa. Nyt tuntuu, että helposta viestinnästä on muodostunut tiedon tulva. On aivan, kuin olisi oltava koko ajan saatavilla. Siis siellä virtuaalimaailmassa. Ei tarvitse olla, totesin, kun analysoin massiiviset käyttötottumukseni läpi. Johonkin oli vedettävä raja.

Kevätlomaviikko oli vierähtänyt puoleen väliin. Täydellisiä onnistumisia ei ollut ollut, mutta lähes ilman päätteitä ja laitteita olimme saaneet lomapäiviä viettää. Enemmän yhdessä. Enemmän läsnä, vaikka pienellä nahistelulla ja nurinalla kuorrutettuna. Suurimpana kompastelijana minä, aikuinen. Olisi niin houkuttelevaa purkaa kielto ja hellittää peliluvan puolelle ja näin saada vähän enemmän rauhallisia hetkiä omaan lomaviikkoon, haikaili mukavuuspuolelle tähtäävä mielihyvän henki mielessäni. Nyt ei luovuteta, vaan sopimuksesta pidetään kiinni – plussan puolelle tässä yhdessäolossa kuitenkin on jääty, totesi kasvattaja minussa ja jatkoi leikin loppuun asti.

Ja mikä olikaan tämän rajatun elämänjakson loppusaldo? Se oli pelästyttävä havainto siitä, miten paljon eri laitteiden viihdekäyttö nielaisee aikaamme, siis ihan kaikkien meidän aikaa. Se sääti käyttötottumusnappulaa ainakin hetkellisesti pienemmälle volyymille. Jatkossa ajankäytön ja koneiden yhteiselämää oli tarkoitus tarkkailla pontevammin. 

Älypuhelimilla ja muilla viestintälaitteilla olemme kiinni koko maailmassa lähes alati. On ihan hyvä rajata niiden käyttöä ja arvottaa samalla omaa ajankäyttöään. Ja arvostaa sitä, mitä ympärillämme tapahtuu ihan livelähetyksenä. Voi todeta vanhaa sananlaskua mukaillen: viestintälaitteet ovat hyviä orjia, mutta huonoja isäntiä.

Vanhemmat

Uudemmat

Sarianna Suominen

50+ vuotta, 1 aviomies ja 9 lasta. Elämää Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Uusi kotipaikkakunta Hyvinkää. Uskomisen kallis aarre löytyi aikuisiällä. Kirjoitan tuokiokuvia elämästä ison perheen äitinä, erityislapsen äitinä, työssäkäyvänä äitinä ja siitä, miltä tuntuu paluumuutto Suomeen, kun puoliso on yhä töissä meren takana. 

sarianna.suomi@gmail.com

Sarianna Suominen

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi