Lauantai 20.4.2019
"
Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Job 19:25

Sisälläni asuu pieni tyttö

29.5.2017 06:19 | Sarianna Suominen
Kevättäni on värittänyt osallistuminen ulkosuomalaisten naisten ryhmään, jossa on käsitelty omia kipukohtia, tavoitteita ja unelmia. Koska koolla oli kahden ohjaajan lisäksi kahdeksan toisilleen lähes tuntematonta naista, en ennalta osannut odottaa ryhmän kokoontumisista juuri mitään. Arkaillen, mutta avoimin mielin päätin osallistua keskusteluihin ennakkoluulottomalla asenteella.

Kokoontumisista muodostui syvällisten keskustelujen ketju, joihin jokainen ryhmän jäsen antoi palasen sisimmästään. Syntyi tunne, että on turvallista puhua myös oman elämän kipukohdista, kuten myös pienistä ja suurista unelmista. Yhteiset naurunremakat ja myötäitketyt kyyneleet opettivat meille kaikille paljon ihmisyydestä.

Kaikki ei aina ole aivan sitä, miltä näyttää. Meistä kukaan ei ole täysin yksin ajatustemme tai pohdintojemme kanssa – jopa se minua vastapäätä istunut, suomea vähän brittienglantilaisittain puhunut keski-ikäinen nainen kertoi painiskelevansa minulle tuttujen riittämättömyyksien kanssa. Miten olla riittävä – vaimona, äitinä, ystävänä ja tyttärenä? Huomasin, että noita samoja asioita pohdiskelee niin moni muukin. En yksin minä.

Useamman viikon ajan pääsin tapaamisten myötä lähelle sitä osaa itsestäni, jonka olin melkein unohtanut. Sitä pientä tyttöä, joka sisälläni asuu. Sitä, joka pienenä halusi liikunnanopettajaksi. Tai lentoemoksi. Sitä, joka luisteli jääkentällä talven tullen aamusta iltaan. Sitä, joka halusi ilahduttaa ystävää itsetehdyllä runoviholla. Sitä, jonka toiveet ja unelmat olivat jotenkin jääneet elämän kiireröykkiöiden ja likaisen pyykin alle. Kunnes pääsin ryhmään, jossa kyseltiin: Kuka sinä olet? Mistä sinä unelmoit? 

Viime viikolla kokoonnuimme viimeisen kerran. Puhuimme siitä, mitä emme halua elämäämme ja toisaalta siitä, mitä kohti haluamme mennä. Sain kertoa omista unelmistani – asioista, jotka antavat elämääni toivoa ja rauhaa – ja myös henkilökohtaisesta vakaumuksesta, elämän peruspilarista. Se tuntui ihan hyvältä, tunnustaa ääneen oma henkilökohtainen uskonsa.

Viimeinen tehtävä kokoontumisessamme oli nimeltään positiivinen juoruilu. Tehtävässä yksi ryhmäläisistä istui selin muihin ja muut ryhmäläiset alkoivat puhua selän takana mukavia ajatuksia hänestä. Oli lupa juoruilla positiivisesti. Tehtävä nosti pintaan ihania väreitä ja lämmintä tunnelmaa, niin ihania asioita ryhmäläiset toisissaan näkivät. Vaikka en itse sitä osaa havannoida, puhuivat ryhmäläiset kohdallani siitä, miten ihana rauha sisältäni kumpuaa. 

Positiivinen juoruilu on asia, jota olisi hyvä käyttää aina sopivan tilaisuuden tullen, tuhlaillenkin. Täällä Amerikassa sitä positiivista palautetta annetaan ihan hassuissakin tilanteissa. Nyt kun siihen on tottunut, osaa sen tuomasta mielihyvästä myös iloita. Positiivisesta huomioimisesta tykkää myös se uudelleen itsestäni löytynyt pieni tyttö, joka sisälläni asuu. Tyttö, joka viisikymppisenäkin haluaa uskoa lapsen lailla.

Sarianna Suominen

50+ vuotta, 1 aviomies ja 9 lasta. Elämää Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Uusi kotipaikkakunta Hyvinkää. Uskomisen kallis aarre löytyi aikuisiällä. Kirjoitan tuokiokuvia elämästä ison perheen äitinä, erityislapsen äitinä, työssäkäyvänä äitinä ja siitä, miltä tuntuu paluumuutto Suomeen, kun puoliso on yhä töissä meren takana. 

sarianna.suomi@gmail.com

Sarianna Suominen

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi