Maanantai 25.6.2018
"
Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Ps. 13:6

Arjen luksusta

31.10.2017 06:47 | Sarianna Suominen
Aamuhämärässä siristän katsettani kohti kelloa. Kuusi. Haukottelen ja nousen venytellen. Tassuttelen keittiöön ja lataan totutusti tutun määrän kahviporoja suodattimeen ja napsautan kahvinkeittimen päälle. Hetkisen kuluttua sieraimiini leijaileekin jo suloinen, vastakeitetyn kahvin tuoksu. Koko olemukseni virkoaa tämän aamun ensimmäiseen ylellisyyden hetkeen, kun saan kaataa kahvia lempikuppiini ja lorauttaa päälle tilkan maitoa. Siinä ohessa kirjoittelemme aamutervehdyksiä ja lähettelemme sydänviestejä mieheni kanssa puhelimitse. Voiko ihanammin päivä enää alkaa!

Tuokion kuluttua oma hiljainen heräilynhetkeni on vietetty ja kiipeän yläkertaan kuiskimaan hereille sikeästi nukkuvia poikiani. Katulampun valo siivilöityy kaihdinten välistä, ja näen pojistani vain hiustupsun, peiton alta karanneen käsivarren tai pottuvarpaan. Unen valtakunta murtuu hiljalleen, ja yksi toisensa jälkeen he ryhtyvät aamutoimiin. Keittiön pöytä kokoaa aamupalan ääreen ykkösluokkalaisen, kakkosluokkalaisen, nelosluokkalaisen, kutosluokkalaisen ja kasiluokkalaisen. Opistolainen saa nukkua tänä aamuna vapaapäivän auvoista unta puolille päivin ja lukioikäinen, aamu-unisena aina vähän viime tipassa, kaappaa suuhunsa jotain lennossa. Katselen heitä, ja sydämeni pakahtuu. Arjen ylellisyyttä on se, että saan asua ja elää tämän remakan lapsilauman emona.

Kukin kotona asuvista koululaisista kulkee omiin koloihinsa: ala-asteelle, yläasteelle, lukioon, opistoon ja erityiskouluun. Minä ajelen routavaurioitunutta pikkutietä pitkin omalle työpaikalleni Maitoisten leirikeskukseen. Välillä täytyy oikein keskittyä itse ajamiseen, sillä molemmin puolin tietä aukeavat peltomaisemat ja aamusumu tuppaavat väkisinkin varastamaan huomioni luonnonkauneudellaan. Onpa välillä ollut ihan pakottava tarve pysähtyäkin ja nuuskia hetkisen aamunkirpeää ilmaa ja kuvata kännykäkameralla muuttomatkaansa varten kokoontuvia lintuja. Perillä minut vastaanottaa joka-aamuiseen tapaansa iloisenkeltainen leirikeskus. Omenapuut ovat varistaneet jo suurimman osan lehdistään, ja työhuoneen ikkunasta näkyvä niitty on kuurasta valkoisenaan. Huokaan onnellisena ja ryhdyn päivän töihin tarmokkaana. Keittiön kiillotusta, ruokalistoja, ohjeistuksia, sähköposteja, erityisruoka-annosten valmistelua ja valtava sämpylätaikina. Koen ylellisenä, että saan tehdä työtä uskonystävien ympäröimänä, leirityön hyväksi. Se on niin ihanaa, että melkein pitää nipistää itseään: voiko tämä olla tottakaan!

Ylellisyyttä voi kokea ulkomaanmatkoissa, kylpylähoidoissa ja kauniissa kodissa. Sitä voi nähdä pienessä ja suuressa kokemuksessa. Minun ylellisyyttäni on kokemus asumisesta ulkomailla ja toisaalta mahdollisuus palata Suomeen. Arjen onni löytyy pienen paritalokotimme varsinaisesta sisällöstä; ihmisistä ja heidän tapahtumistaan. Koen sitä, kun saan päivittäin kattaa pöytään ruisleipää ja reikäjuustoa, ja minun on mahdollisuus saada pöydän ääreen kaikki yhdeksän lastani. Superluksusta arki on silloin, kun mieheni tulee käymään kotona. Daavidin psalmin sanoin:

Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.

Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
en pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi.

Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut
kaikkina elämäni päivinä,
ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Vanhemmat

Uudemmat

Sarianna Suominen

50+ vuotta, 1 aviomies ja 9 lasta. Elämää Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Uusi kotipaikkakunta Hyvinkää. Uskomisen kallis aarre löytyi aikuisiällä. Kirjoitan tuokiokuvia elämästä ison perheen äitinä, erityislapsen äitinä, työssäkäyvänä äitinä ja siitä, miltä tuntuu paluumuutto Suomeen, kun puoliso on yhä töissä meren takana. 

sarianna.suomi@gmail.com

Sarianna Suominen

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorin-tajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi