Torstai 22.8.2019
"
Herra, sinä olet oikeamielinen, oikeat ovat sinun päätöksesi. Ps. 119:137

Koti-isän kiireinen kesäkuu

17.7.2019 06:44 | Sauli Tervaniemi
Ollapa koti-isänä edes joskus! Monta kertaa sitä on tullut mietittyä kuluneiden isävuosien aikana. Samaa mieltä on myös yhteiskuntamme, joka nykyisin patistaa isiä jäämään kotiin useammin – ja hyvä, että patistaa. Taas keväällä asiaa pohdittiin. Oivalsimme, että ajankohta koti-isyyteen olisi otollinen juuri tulevana kesänä. Valmistuisin koulusta ja motivaationi kesätöiden tekemiseen ei kymmenen vuoden kesätyörupeaman jälkeen ollut sanottavan korkealla. Vastaavasti vaimoni, joka on viettänyt viime vuodet kotona, pääsisi helposti työelämään kiinni kesätöiden kautta.

Pääsimme sopimukseen. Alkoi tulevan kesän pohdinta. Millaistahan on olla koti-isä? Sitä en tiennyt, mutta kotiäidin työtä aitiopaikalta seuranneena tiesin, että kotona oleminen käy työstä. Tiesin, että ruoka on joko juuri syöty tai kohta taas suunnitteilla. Tiesin valtavasta pyykkimäärästä, loputtomasta siivouksesta ja siitä, että kotiäidillä ei ole lakisääteisiä kahvitaukoja. Tiesin, että perheessämme sen todellisen työn on suurelta osin hoitanut vaimoni. Minulle kotiin jääminen olisi kuitenkin tervetullutta vaihtelua ja kestäisi vain muutamia kuukausia.

Kauan odotettu koti-isyyteni alkoi toukokuun lopussa. Aivan kaikkea en selvästikään ollut huomannut. Kuvittelin nimittäin, että koti-isillähän on kotitöistä huolimatta paljon aikaa. Niinpä olin suunnitellut kotona olemisen lisäksi yhtä ja toista pikkuhommaa, jota piti hoitaa. Aloittelijan virhe, sanoisi joku. Luulin, että minulla olisi aikaa lukea aina sopivan hetken tullen kesätenttiin, mahdollistaa vaimoni pääsykokeisiin lukeminen, kirjoittaa Päivämiehen blogitekstiä, hakea töitä, tehdä tarvittavat Kela-hakemukset ja harrastaa joskus urheilua. Siis sen lisäksi, että tekisin ruokaa, pyykkäisin, hoitaisin lapsia ja olisin muutoinkin kaikella tapaa kunniakas koti-isä. Kaiken kukkuraksi aioin olla hyvä ja rakastava aviomies. 

Pieleen meni. Naiivi kuvitelmani tästä kaikesta sortui heti alkuunsa. Löysin itseni tilanteesta, jossa aikaa ja energiaa muuhun kuin välttämättömään ei jäänyt ollenkaan. En ole ehtinyt edes kirjoittamaan yhtä yksinkertaista blogitekstiä! Paljastettakoon, että kirjoitan tätä tekstiä mummolan yläkerrassa, hirvittävän paljon myöhässä, jotta saisin homman lopultakin tehdyksi. Kantapään kautta se oli tämäkin opittava, että koti-isän on hyvä keskittyä siihen oleelliseen, eli lasten kanssa olemiseen ja kodin huoltamiseen. 

Uskallan kuitenkin väittää, että juuri tässä piilee monen kotona elävän turhautumisen ydin. Kotona lasten kanssa oleva kohtaa nimittäin asian, jota kutsun nimellä kotivanhemman paradoksi. Kotona olevalla on nimittäin periaatteessa yllin kyllin aikaa. Sitä on sentään kotona aamuvarhaisesta iltamyöhään. Tosiasiassa aikaa muuhun kuin lasten kanssa olemiseen tai kodin töihin on vain häviävän vähän. Ainakin tilanteessa, jossa puoliso tekee täysiaikaista vuorotyötä. Aika kuluu kodin askareissa niin tiiviisti, että illan tullessa energiat ovat vähissä. Pikkulasten kanssa on liki mahdotonta yrittää vaikkapa sellaista ihmettä kuin työnhaku tai pääsykokeisiin lukeminen. Tuo aika kaikkeen muuhun tarpeelliseen ja tärkeään on löydettävä sieltä, kun puoliso on kotona. Ja silloin sitä haluaisi viettää aikaa rakkaansa kanssa.

Koti-isyyteni ei ole onneksi vielä edes puolivälissä. Kalenterin mukaan heinäkuusta on tulossa ainakin hiukan leppoisampi. Lupaankin pyhästi itselleni, että heinäkuussa en rasita itseäni ja perhettäni kaikella ylimääräisellä, vaan keskityn nauttimaan ainutlaatuisesta ajastani kotona. Samalla toivon, että tämä koti-isyys ei jäisi elämäni viimeiseksi. Sinulle, tuleva koti-isä, vinkkaan lämpimästi: Ole viisaampi kuin minä. Älä suunnittele itsellesi turhaan ylimääräisiä tehtäviä ja stressinaiheita. Luota vapaasti, että kyllä kotoa tekemistä löytyy.

Vanhemmat

Uudemmat

Sauli Tervaniemi

Aviomies, neljän lapsen isä, opiskelija, tuleva hissanmaikka. On siinä rikkautta ja titteliä yhdelle miehelle.

Tulen Oulunsalosta, Varjakasta. Ikää on 26 vuotta. Olen kiinnostunut melkein kaikesta, mutta intohimoihini kuuluvat ainakin historia ja urheilu.

Rakastan pohtimista, analysointia, lukemista ja kirjoittamista. Onnekseni minulla on perheeni, joten ehdin tekemään myös jotain järkevää.

Minulle saa vapaasti laittaa sähköpostia osoitteeseen sauli.tervaniemi@outlook.com.

Sauli Tervaniemi

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi