Keskiviikko 13.11.2019
"
Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Room. 1:16

Myrskyjen keskellä

4.11.2019 06:41 | Sauli Tervaniemi
Harva aihe aiheuttaa yhtä paljon tunteita vanhoillislestadiolaisuuden piirissä kuin hoitokokoukset. Jokainen liikkeen piirissä varttunut on kuullut sanan joskus – ja rohkenen väittää, että useimmiten negatiivisessa merkityksessä. Kuinka moni kuitenkaan tietää tarkemmin, mitä tuo käsite pitää sisällään? Tiedätkö esimerkiksi sen, miksi hoitokokouksia alettiin aikanaan pitää? Minä en ainakaan tiennyt ennen kesää 2017, jolloin pääsin keskustelemaan aiheesta useiden tapahtumissa mukana olleiden ihmisten kanssa.

Näitä keskusteluita kävin erityislaatuisen kesätyöni kautta. Minulla oli kunnia olla mukana SRK:n juuri valmistuneen historiantutkimuksen aineistonkeruutyössä. Työhöni kuului tehdä tutkimushaastatteluita henkilöistä, jotka olivat 1960–1970-luvuilla olleet SRK:lla töissä tai muutoin mukana vaikuttamassa. Sunnuntaina 28.10. julkaistu tutkimus käsittelee edellä mainittua aikaa ja on nimeltään osuva: Myrskyjen keskellä –  Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen historia 3. Sana myrsky kuvaa hyvin sekä vanhoillislestadiolaisuuden sisäistä tilaa noihin aikoihin että suomalaista yhteiskuntaa laajemmin.

Tuona aikana Suomi muuttui peruuttamattomalla tavalla. Vanha maatalousyhteiskunta sai väistyä. Ihmiset muuttivat massoittain kaupunkeihin ja Ruotsiin. Talot ja tilat tyhjenivät, peltoja laitettiin pakettiin. Puhutaan suuresta rakennemuutoksesta. Yhteiskunta muuttui myös arvoiltaan. Vasemmistoaate eli nousukauttaan. Populismi SMP:n muodossa heräsi eloon. Yhteiskunnan maallistuessa myös kristilliset arvot menettivät merkitystään. Neuvoloissa aloitettiin ehkäisyneuvonta, ja keskiolut saapui kauppoihin. Populaarikulttuuri, kuten televisio, elokuvat ja viihdemusiikki löivät läpi toden teolla, kun ihmisten varallisuus ja vapaa-ajan vietto lisääntyivät. Suomi ei ole koskaan muuttunut yhtä paljon yhtä lyhyessä ajassa.

Nämä suuret muutokset eivät voineet olla näkymättä myös vanhoillislestadiolaisuudessa. Tuli tarve määritellä uskovaisten suhtautumista uusiin asioihin. Samalla heräsi myös huoli siitä, että monien elämäntavat ja arvot olivat maallistuneet muun yhteiskunnan mukana. Sain kuulla useissa haastatteluissa, miten rauhanyhdistyksissä ympäri Suomen ihmisillä oli suuri tarve keskustella asioista.

Seurakuntaillat, joissa pääpaino oli yhteisessä keskustelussa, olivat yhä yleisempiä. Keskustelut koettiin välttämättömiksi, mutta varsinkin 1970-luvun lopulla tapahtui paljon virheitä ja ylilyöntejä. Monet joutuivat kokemaan vääryyttä. Nyt julkaistu tutkimus avaa myös näitä tapahtumia laajasti, joten en kommentoi niitä tässä enempää.

Haastattelutyötä sen sijaan kommentoin, sillä se oli aikamoinen oppikoulu. Ei ollut helppoa mennä ihmisten koteihin ja esittää kysymyksiä muun muassa 1970-luvun hoitokokouksiin liittyen. Kävimme monien kanssa läpi erittäin herkkiä asioita. Joidenkin haastateltavien luona vierailin useamman kerran. Kyselin ja kuuntelin. Tunnit nauhurissa seurasivat toistaan. Välillä kahvittelimme ja jatkoimme keskustelua. Toimistolla kirjoitin haastattelut auki ja opiskelin asioita. Syvennyin, mietin ja haastattelin.

Työ oli haastavaa, mutta myös hyvin mielenkiintoista. Kaikkea en ymmärtänyt, ja jotkut asiat näyttivät käsittämättömiltä, jotkut ristiriitaisilta. Ei auttanut, vaikka tiesin tämän olevan tyypillistä muistitiedolle, jossa jokainen haastateltava tulkitsee menneitä omasta kokemuksestaan käsin. Välillä kuulemani asiat aiheuttivat ahdistusta. 

Koin, että työ pakotti minut kohtaamaan oman uskoni perustukset. Ymmärsin, että tutkimusta tehdessänikin minun täytyy olla selvillä siitä, mihin uskon ja miten. Nämä käsitykset taas täytyy säilyttää erillään kaikista niistä tapahtumista, joita haastatteluissa käsittelimme. Ymmärsin, että minun ei olisi mitään mieltä ahdistua asioista, jotka olivat tapahtuneet vuosikymmeniä sitten. Ajattelin, että ihmisten puutteellisuus ja myrskyävät ajat menneisyydessä eivät saa tulla uskomisen esteeksi tänä päivänä. Saatuani nämä asiat päässäni järjestykseen jatkoin työtä kuin uutena miehenä.

Huomasin myös sen, että kristillisyytemme vaikeisiin asioihin tutustuminen on ehdottomasti hyväksi. Ne ovat opiksi ja opastukseksi. Luulo vaihtuu tiedoksi. Hankalista aiheista keskustelu muuttuu helpommaksi. Samalla voi aina tarkastella sitä, mikä on oman uskoni perustus ja minkä takia olen uskomassa. 
 

Vanhemmat

Sauli Tervaniemi

Aviomies, neljän lapsen isä, opiskelija, tuleva hissanmaikka. On siinä rikkautta ja titteliä yhdelle miehelle.

Tulen Oulunsalosta, Varjakasta. Ikää on 26 vuotta. Olen kiinnostunut melkein kaikesta, mutta intohimoihini kuuluvat ainakin historia ja urheilu.

Rakastan pohtimista, analysointia, lukemista ja kirjoittamista. Onnekseni minulla on perheeni, joten ehdin tekemään myös jotain järkevää.

Minulle saa vapaasti laittaa sähköpostia osoitteeseen sauli.tervaniemi@outlook.com.

Sauli Tervaniemi

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi