Torstai 25.4.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille." Mark. 16:15

Viisauden mittari

23.2.2017 06:37 | Seppo Tervo
Mediassa on silmään sattunut viime aikoina useampaan kertaan erilaisia viisauteen ja älykkyyteen liittyviä uutisia ja artikkeleita. Joku tutkimuskin siellä on. Jonkinlainen ymmärrys sitten on muodostunut minullekin, mitä viisaudella niiden perusteella tarkoitetaan ja kuinka sellaista saa hankittua halutessaan. Esimerkkejäkin on lueteltu viisaista henkilöistä. Nopealla vilkaisulla en nimeäni listasta löytänyt.
 
Me voimme määritellä ja arvioida lähimmäistemme ansioitumista viisauden elämänsaralla monin tavoin. Voidaan vaikkapa lähestyä asiaa vähättelemällä tyyliin ”et ole kovin viisas” tai ylistämällä fraasin sanoin ”olet kaukaa viisas”. Niinkin voidaan sanoa että ”et ole ollenkaan tyhmä”. Helpompi ja lyhyempi olisi sanoa että ”olet viisas” mutta eihän sellaista voi myöntää noin suoraan – varsinkaan jos toinen on viisas tai vaikuttaa viisaammalta kuin itse on.
 
Minulla oli lukioikäisenä kansallisromanttisen kirjallisuuden kausi jolloin kahlasin suomalaista eeposta enempi kuin oppikirjoja. Muistin sellaisen Maiju Lassilan romaanin kuin ”Liika viisas”. Siinä päähenkilö on ihan vakuuttunut olevansa muita viisaampi – kuten useimmat meistäkin. Selvääkin selvempää on että vaikka itse en ole liika viisas niin ainakin keskimääräistä parempi kuski. Ja klubiin kuuluu muitakin.
 
Päivi Kannisto luonnehtii mainitsemaani romaania Kirjatohtori-blogissaan näin: ”Lassilan kritiikki oli valitettavasti omana aikanaan joko liikaa tai sitten kirjan sanoma jäi hieman hämäräksi. Teos ei saavuttanut sitä tavallista kansaa, jota Lassila olisi halunnut puhutella. Kirjan sanoma on kuitenkin edelleen ajankohtainen. Se on mitä herkullisin näpäytys nykyihmisenkin luulotteluille, turhamaisuudelle ja pätemiselle.” Pitänee lukea kirja vielä kertaalleen. Päteminen on harrastus, jota ei aina huomaa.

Minua on monesti kiusannut sellainen ajattelutapa, että älykkyys tai viisaus olisivat paitsi rinnasteisia asioita, myös vain tiettyjen ihmisten saavutettavissa tai omistettavissa. Kuuntelin radiosta jonkin kasvatustieteilijä-urheilijan pohdintaa lahjakkuudesta, ja hän toi esille, että lahjakkuuden muotoja on enempi kuin yleisesti ajatellaan.
 
Nyt voidaan sitten pohtia, että kuinka nämä asiat – älykkyys, viisaus ja lahjakkuus – liittyvät toisiinsa. Vai liittyvätkö?
 
Ylen verkkosivuilla oli 22.1. Sanna Savelan artikkeli otsikolla ”Luuletko olevasi viisas? Olet todennäköisesti väärässä”. Hän kertoo heti alkuun, että viisaan ihmisen tunnistaa heti, jos sellaisen löytää. Pääteltävissä on, että sellaisia talentteja on harvemmassa kuin Jääkarhukarkkeja Fazerin pussissa. Iän karttuminenkaan ei välttämättä viisauden muskelia pullista.
 
Viisauden katsotaan artikkelin mukaan edellyttävän seuraavia asioita: korkeatasoista ajattelua, tunne-elämän tasapainoa, vahvaa kokemuspohjaa eli elämänkokemusta, kykyä myötätuntoon ja eettistä pohdintaa. Mennessäni illalla keskimääräistä paremmalla ajotaidollani seuroihin mietin, että kuinka viisas itse lienen näiden vaatimusten valossa. Lainkaan viisasta ei ehkä olisi julkisessa blogissa alkaa ruotimaan näin hankalaa aihetta.
 
Viimeinen kohta eli eettinen pohdinta on mielenkiintoisin. Toisinaan olen havainnut, että ihmiset jotka tuovat jollain tavalla esille vakaumustaan, uskoaan tai muuta arkiymmärryksen ulottumattomissa olevaa asiaansa, saavat helposti otsaansa hieman yksinkertaisen ihmisen leiman. Maarit Murtomaa bloggaa 30.1.  tällä samalla foorumilla aiheesta kauniisti. Suomessa monen mielestä nyt vain ei ole sopivaa uskoa ainakaan Jumalaan tai jos johonkin uskookin niin parempi uskoa kolmannentoista perjantaipäivän kamaluuteen, suureen kurpitsaan tai vaikkapa horoskooppiin. Oikeastaan tämän blogitekstini alkusysäyksenä oli juuri kysymys siitä, voiko olla yhteiskunnallisesti uskottava vakaumuksellisena kristittynä.

Samalla pohdin, puhummeko uskonystävien kanssakaan riittävästi uskosta, elämän tärkeimmästä asiasta. Huomaan, että liian harvoin. Joskus hetki ei tunnu sopivalta alkuunkaan – tai totta puhuen minä itse en tunnu sopivalta. Voi tulla jopa kiusaantunut olo. Tietääköhän se jutustelijakaan, mistä puhuu ja mitähän motiiveja sillä lieneekään. Mitä motiiveja minulla on vastata ja kuinka vastaan? Sitten muistelen, kuinka Jeesuksen eläessä opetuslapset käyttäytyivät ja toimivat näiden tärkeimpien asioiden kanssa. Heikkoja he olivat.
 
Tuttavajoukkooni kuuluu myös ihmisiä, jotka ovat luopuneet uskostaan tai alkaneet kritisoida kristillisyyttämme hyvin laajasti erityisesti seurakuntaopista. Älykkäitä, lahjakkaita ja sivistyneitä ihmisiä. Ovatko uskosta luopuneet tuttavani pelänneet, että menettävät uskottavuutensa, jos kulkee tässä uskovaisten joukossa? Tai että menee työtarjouksia ja korkeita virkoja ohitse? Onko lapsenmielisestä uskosta tullut heille kompastuskivi ja pahennuksen kallio?

En ole saarnamies ja saarnaa en tarkoita tästä tehdä, mutta siltikin ajattelin etsiä tekstiini viisautta Raamatusta. Raamatussa sana viisaus mainitaan 54 jakeessa. Vanhan testamentin apokryfikirjoissa on Viisauden kirja. Viisauskirjallisuudesta puhuttaessa taas  tarkoitetaan Sananlaskujen ja Saarnaajan kirjoja. Jeesus Siirakin kirjasta – joka niinikään on apokryfikirja – joskus kuulee saarnattavan seuroissakin. 
 
Eräässä Helsingin rauhanyhdistyksen raamattutunnin jälkeisessä iltakylässä keskustelimme Raamatun viisaudesta. Sananlaskujen kirja puhuu viisaudesta myös Kristuksen synonyymina. Eräs tuttavani mainitsi, että Jumala voi antaa viisautta – eikä se välttämättä ole samanlaista viisautta, joka yleisesti viisaudeksi ymmärretään.

Jumalan viisaus voi näyttää hulluudelta. Paavali kirjoittaa hulluudesta ja ajallisesta ihmisviisaudesta: ”Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin.” (1. Kor. 1:26–28.)

Ainoa viisauden mittari on mielestäni sydämen sivistyksessä eli siinä, miten ihminen suhtautuu Jumalaan, lähimmäiseen ja itseensä. Usko on aarre, jonka esille tuomista ei pidä arastella, vaan siitä voi vapaasti puhua. Silti tunnen itsekin avuttomuutta tuossa asiassa, en osaa usein pitää uskomisen asiaa esillä. Onneksi kuitenkin saa uskoa. Se on lahja. 

Vanhemmat

Uudemmat

Seppo Tervo

Olen nelikymppinen alakoulun opettaja joka rakastaa kaikkeen uuteen ryhtymistä. Toisinaan ryhtymisen alut johtavat jonkinlaisiin tuotoksiinkin.

Blogiteksteistä ja kaikesta muustakin voi laittaa sähköpostia setervo@gmail.com.

Seppo Tervo

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi