Sunnuntai 16.12.2018
"
"Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju." Matt. 11:5-6

Maailman parhaimmalle

13.5.2018 06:24 | Virpi Mäkinen
Onnea maailman parhaimmalle äidille! Niin on lukenut minun ja tuhansien muiden äitien äitienpäiväkorteissa. Koulussa niitä on värkätty ja kerhoissakin. Sellaisen kortin saaminen toki ilahduttaa, mutta nostattaa samalla palan kurkkuun. Siinä tulee mieleen omat ärtymykset ja ohittamiset. Ei niin parhaalta ole aina tuntunut. Muistan vuosien takaa erään äitienpäivän erityisen hyvin ja valitettavasti en siitä syystä, että juuri silloin olisin voinut juhlia onnistunutta vanhemmuutta. Ehkä se kuitenkin opetti jotain tärkeää.

Oli toukokuinen perjantaipäivä. Silloin meidän kaikki lapsemme olivat vielä aika pieniä. Se päivä oli ollut erityisen työläs päivä, ja vauva oli ollut itkuinen. Sain vihdoin hänet nukkumaan, ja isommat lapset menivät pihalle leikkimään. Nautin hiljaisuudesta ja siivoilin keittiötä. Melkein heti pihalta alkoi kuulua suuriäänistä itkua, ja saman tien aukesi ovi. Kaksi lasta tuli parkuen sisään ja vähän märkinäkin. Kertoivat, että yksi lapsistamme kiusaa ruutaamalla vesiletkulla heitä kohti. Kylmä vesisuihku lämpimänäkään päivänä ei tunnu kivalta, jos sitä ei ole erikseen tilannut. Minulla kiehahti, sillä siihen huutoon heräsi vauvakin.

Nappasin ruutaajaa käsivarresta kiinni ja ajattelin ottaa hänet sisälle puhuteltavaksi. En tarkoittanut satuttaa häntä, mutta tartuin kiinni vihaisin käsin. Saman tien ovi jotenkin heilahti ja lapsen silmäkulma osui oven ripaan. Sydämeni löi yhden ylimääräisen lyönnin, kun tajusin mitä oli luvassa: kipeä musta silmä! Minä, äitinä olin siis aiheuttanut lapselleni mustan silmän, ja vieläpä juuri äitien päivän alla. Puhutteluni vaihtuikin anteeksi pyytelemiseen ja silmäkulman kylmähoitoon.

Mietin, miten lapseni sunnuntaina laulaisi pää kenossa äitienpäiväjuhlassa muiden pyhäkoululaisten mukana laulua, jossa äiti on valvonut monta yötä ja tehnyt uupumatta työtä. Ei, sitä en kykenisi kuuntelemaan! Ehdotin lapsillemme, että mitä jos yllättäisimme isin ja pakkaisimme asuntovaunun valmiiksi, kun hän tulee töistä. Ajatus sai kannatusta, ja niin me pakkasimme. Vietimme sillä kertaa äitienpäivää reissun päällä. Äitienpäivän aamuna perhe lauloi minulle, sain kakkua ja kortteja. Mustasilmäinen tyttönen ojensi kortin, jossa luki: "Maailman parhaimmalle äidille!"

Musta silmä loisti kahden piinaavan viikon ajan. Eskariin viedessäni selitin tapahtuman ohjaajille, jotka olivat hyvin ymmärtäväisiä. En muista montako, mutta muistikuvissani todella monta kertaa tytöltäni kyseltiin mustan silmän syytä. Ja jouduimme yhä uudelleen kertomaan, miten kaikki kävi: ”No kun äiti…”

Ei se ollut viimeinen kerta, kun minulla kiehahtaa, mutta opin tuon nöyryyttävän kokemuksen myötä sen, että kun hermo palaa, niin puhaltelen ensin tai menen itse pihalle vähäksi aikaa ja vasta sitten alan selvittelemään riitaa. Olen saanut ”maailman parhaimmalle äidille” osoitettuja kortteja aikamoisen pinon tuonkin tapahtuman jälkeen. Olen oppinut nauttimaan niistä.

Olen tullut iän myötä armollisemmaksi itseäni kohtaan. Silti usein kipuilen sen kanssa, että saako jokainen lapsi riittävästi huomiota, syliä ja kuuntelevia korvia. Epäilen, että onko heille luettu riittävästi satuja, pesty riittävästi hampaita, tarjottu riittävä määrä virikkeitä. Ehkä kuitenkin on niin, että jos vanhemmalla on voimavaroja pohtia omaa vanhemmuuttaan ja pyrkiä kehittymään, asiat ovat aika hyvin.

On tärkeää huomata hyviä asioita: Meillä ei tarvitse nähdä nälkää, pelätä väkivaltaa tai humalaisia vanhempia. Yritämme olla tasapuolisia lapsiamme kohtaan. Vietämme paljon aikaa lastemme kanssa, olemme kiinnostuneita heidän elämästään ja kannustamme koulunkäynnissä. Rakastamme heitä niin, että sydämeen sattuu! Teemme toki virheitä, joita joudumme pyytämään anteeksi. Yritämme ottaa virheistä opiksi. Puhumme heille hyvästä Jumalasta ja kerromme, että synnit saa aina uskoa anteeksi. 

Vanhemmat

Uudemmat

Virpi Mäkinen

Minulla on keltainen keinutuoli. Se on minun ensimmäinen omilla rahoilla hankkimani huonekalu. Ostin sen vanhojen tavaroiden liikkeestä Pattijoelta, josta olen kotoisin. Se on kulkenut mukanani ensin Ouluun ja siellä moneen eri asuntoon. Sitten se muutti kanssamme Kuortaneelle ja sieltä Seinäjoelle, jossa nyt asumme. Istun siinä ihmettelemässä elämää maalaten, kirjoittaen tai vielä tärkeämpää: lapsiamme sylitellen.

Voit kirjoittaa minulle: virpi@keltainenkeinutuoli.fi

Virpi Mäkinen

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi