Perjantai 26.4.2019
"
Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. Ps. 40:6

Mitä sinä harrastat?

13.4.2019 06:12 | Virpi Mäkinen
"Mitä sinä harrastat?" koululääkäri kysyi. "En oikeastaan mitään", vastasi lapseni hiljaisella äänellä. Lääkäri katsoi huolestuneen näköisenä lasta ja sitten minua. Minä en ensin osannut sanoa mitään, sillä olin hämmästynyt.

"En oikeastaan mitään", sanoi lapseni, joka käy noin kaksi kertaa viikossa uimassa, luistelee ja hiihtää usein, juoksee lenkillä ja pihaleikeissä ja pomppii trampoliinilla. Lapsi, joka täyttää huolellisesti ja kauniisti bujokalenteria, askartelee, tekee isoja palapelejä, kuvaa videoita siskojensa kanssa, lukee paljon, kuuntelee kirjoja, hoitaa marsua ja joskus innostuu leipomaankin. Minusta siinä on harrastuksia niin, että hengästyttää.  

Kun kysyin kotimatkalla, miksi hän vastasi, ettei harrasta mitään, hän selitti, että hänelle on sanottu harrastukseksi laskettavan vain ohjatut jutut. Kun hän on sanonut harrastavansa uintia, niin jotkut ovat sanoneet, ettei se ole harrastus, koska hän ei ole missään seurassa.

Minua hämmästyttää ajatus, että harrastukseksi laskettaisiin vain sellainen toiminta, johon aikuinen kuljettaa lapsen ja jossa toimitaan aikuisen ohjauksessa. Toki meidänkin lapsista lähes jokaisella on jokin ohjattu harrastus noin kerran viikossa.

Joillakin lastemme luokkakaverilla on ohjattuja harrastuksia joka arkipäivälle ja usein vielä viikonloppuisinkin. Tuntuu hengästyttävältä sekä lapsen, että heidän vanhempiensa puolesta. Vaikka eihän se minulle mitenkään kuulu. Varmaan se riippuu myös lapsesta, minkä verran harrastuksia hän vaatii ja jaksaa, mutta lapset eivät useinkaan itse tiedosta stressiä. Eivät tosin välttämättä aikuisetkaan.

Tiedämme, että stressi kuormittaa aivoja ja aiheuttaa uupumusta lapsillekin. Koulu voi tuoda paineita, mutta monet harrastuksetkin ovat hyvin tavoitteellisia. Yksi meidänkin lapsista meinasi väsyä, kun oli haalinut itselleen useamman ohjatun harrastuksen ja niiden lisäksi pyrki hoitamaan koulutehtävänsä huolella.

Mielestäni lapsilla ja meillä aikuisillakin on hyvä olla arkiviikossa useita hetkiä, jolloin ei tarvitse suorittaa mitään. Välillä on hyvä olla jopa tylsää.

Kun joku lapsistamme valittaa tekemisen puutetta, sanon usein, että nauti! Itselläni ei sellaisia hetkiä juuri koskaan ole.  Vähintään siivoamista olisi aina.

Sen olen huomannut, että tylsyyttä seuraa usein mahtavat, pitkäkestoiset leikit tai luovat askarteluprojektit.  Itse keksin mielenkiintoisimmat maalausaiheet monesti sen jälkeen, kun olen ollut suorittamatta hetken aikaa.

Toivoisin, että lastemme lapsuus olisi mahdollisimman huoleton ja liian kireistä aikatauluista vapaa. Koen myös tärkeäksi, että lapsilla, kuten meillä aikuisillakin, on aikaa tavata ystäviä.

Itse sain tavata ystäviäni vastikään. Keskustelimme muun muassa harrastamisesta. Olimme kaikki päätyneet samaan ratkaisuun, valitsemaan itsellemme ja lapsillemme sellaisia harrastuksia, jotka eivät ole yhtä aikaa seurojen tai raamattuluokan kanssa.  

Keskustelumme kiteytyi jotenkin sellaiseen ajatukseen, että usko on meille kaikille niin tärkeä asia, että haluamme harrastaa ja toivomme perheen jäsentemme valitsevan sellaisia harrastuksia, jotka eivät veisi ainakaan kauemmaksi uskosta.  

Ajattelen, että harrastaminen on hyväksi ja itsekseen harrastaminen on yhtä arvokasta kuin ryhmässä tai ohjatusti harrastaminen. Niin se taitaa olla, että kohtuullisuus harrastamisessakin on ihmiselle ja uskonelämälle parhaaksi.

Vanhemmat

Virpi Mäkinen

Minulla on keltainen keinutuoli. Se on minun ensimmäinen omilla rahoilla hankkimani huonekalu. Ostin sen vanhojen tavaroiden liikkeestä Pattijoelta, josta olen kotoisin. Se on kulkenut mukanani ensin Ouluun ja siellä moneen eri asuntoon. Sitten se muutti kanssamme Kuortaneelle ja sieltä Seinäjoelle, jossa nyt asumme. Istun siinä ihmettelemässä elämää maalaten, kirjoittaen tai vielä tärkeämpää: lapsiamme sylitellen.

Voit kirjoittaa minulle: virpi@keltainenkeinutuoli.fi

Virpi Mäkinen

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi