Lauantai 7.12.2019
"
Herra, osoita minulle tiesi, opeta minua kulkemaan polkujasi. Ps. 25:4

Mitä sinä harrastat?

13.4.2019 06:12 | Virpi Mäkinen
"Mitä sinä harrastat?" koululääkäri kysyi. "En oikeastaan mitään", vastasi lapseni hiljaisella äänellä. Lääkäri katsoi huolestuneen näköisenä lasta ja sitten minua. Minä en ensin osannut sanoa mitään, sillä olin hämmästynyt.

"En oikeastaan mitään", sanoi lapseni, joka käy noin kaksi kertaa viikossa uimassa, luistelee ja hiihtää usein, juoksee lenkillä ja pihaleikeissä ja pomppii trampoliinilla. Lapsi, joka täyttää huolellisesti ja kauniisti bujokalenteria, askartelee, tekee isoja palapelejä, kuvaa videoita siskojensa kanssa, lukee paljon, kuuntelee kirjoja, hoitaa marsua ja joskus innostuu leipomaankin. Minusta siinä on harrastuksia niin, että hengästyttää.  

Kun kysyin kotimatkalla, miksi hän vastasi, ettei harrasta mitään, hän selitti, että hänelle on sanottu harrastukseksi laskettavan vain ohjatut jutut. Kun hän on sanonut harrastavansa uintia, niin jotkut ovat sanoneet, ettei se ole harrastus, koska hän ei ole missään seurassa.

Minua hämmästyttää ajatus, että harrastukseksi laskettaisiin vain sellainen toiminta, johon aikuinen kuljettaa lapsen ja jossa toimitaan aikuisen ohjauksessa. Toki meidänkin lapsista lähes jokaisella on jokin ohjattu harrastus noin kerran viikossa.

Joillakin lastemme luokkakaverilla on ohjattuja harrastuksia joka arkipäivälle ja usein vielä viikonloppuisinkin. Tuntuu hengästyttävältä sekä lapsen, että heidän vanhempiensa puolesta. Vaikka eihän se minulle mitenkään kuulu. Varmaan se riippuu myös lapsesta, minkä verran harrastuksia hän vaatii ja jaksaa, mutta lapset eivät useinkaan itse tiedosta stressiä. Eivät tosin välttämättä aikuisetkaan.

Tiedämme, että stressi kuormittaa aivoja ja aiheuttaa uupumusta lapsillekin. Koulu voi tuoda paineita, mutta monet harrastuksetkin ovat hyvin tavoitteellisia. Yksi meidänkin lapsista meinasi väsyä, kun oli haalinut itselleen useamman ohjatun harrastuksen ja niiden lisäksi pyrki hoitamaan koulutehtävänsä huolella.

Mielestäni lapsilla ja meillä aikuisillakin on hyvä olla arkiviikossa useita hetkiä, jolloin ei tarvitse suorittaa mitään. Välillä on hyvä olla jopa tylsää.

Kun joku lapsistamme valittaa tekemisen puutetta, sanon usein, että nauti! Itselläni ei sellaisia hetkiä juuri koskaan ole.  Vähintään siivoamista olisi aina.

Sen olen huomannut, että tylsyyttä seuraa usein mahtavat, pitkäkestoiset leikit tai luovat askarteluprojektit.  Itse keksin mielenkiintoisimmat maalausaiheet monesti sen jälkeen, kun olen ollut suorittamatta hetken aikaa.

Toivoisin, että lastemme lapsuus olisi mahdollisimman huoleton ja liian kireistä aikatauluista vapaa. Koen myös tärkeäksi, että lapsilla, kuten meillä aikuisillakin, on aikaa tavata ystäviä.

Itse sain tavata ystäviäni vastikään. Keskustelimme muun muassa harrastamisesta. Olimme kaikki päätyneet samaan ratkaisuun, valitsemaan itsellemme ja lapsillemme sellaisia harrastuksia, jotka eivät ole yhtä aikaa seurojen tai raamattuluokan kanssa.  

Keskustelumme kiteytyi jotenkin sellaiseen ajatukseen, että usko on meille kaikille niin tärkeä asia, että haluamme harrastaa ja toivomme perheen jäsentemme valitsevan sellaisia harrastuksia, jotka eivät veisi ainakaan kauemmaksi uskosta.  

Ajattelen, että harrastaminen on hyväksi ja itsekseen harrastaminen on yhtä arvokasta kuin ryhmässä tai ohjatusti harrastaminen. Niin se taitaa olla, että kohtuullisuus harrastamisessakin on ihmiselle ja uskonelämälle parhaaksi.

Vanhemmat

Uudemmat

Virpi Mäkinen

Minulla on keltainen keinutuoli. Se on minun ensimmäinen omilla rahoilla hankkimani huonekalu. Ostin sen vanhojen tavaroiden liikkeestä Pattijoelta, josta olen kotoisin. Se on kulkenut mukanani ensin Ouluun ja siellä moneen eri asuntoon. Sitten se muutti kanssamme Kuortaneelle ja sieltä Seinäjoelle, jossa nyt asumme. Istun siinä ihmettelemässä elämää maalaten, kirjoittaen tai vielä tärkeämpää: lapsiamme sylitellen.

Voit kirjoittaa minulle: virpi@keltainenkeinutuoli.fi

Virpi Mäkinen

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi