Maanantai 9.12.2019
"
Kuule meitä, Israelin paimen, ilmesty kirkkaudessasi. Osoita voimasi, tule avuksemme. Ps. 80:2-3

Yksin ei tarvitse pärjätä

13.1.2019 06:06 | Virpi Myllyniemi
Oli sangen mielenkiintoista miettiä, mitä kirjoittaisin itsestäni tämän blogini esittelytekstiin. Kysyin parilta ystävältäni vinkkejä, mutta en huolinut heidän ehdotuksiaan, koska ne olivat hyvin erityyppisiä omien ajatusteni kanssa. Tähän on hyvin luonnollinen syy. Kirjoittajapuoleni ei ole mikään näkyvä osa minua, vaan se on ollut tähän asti hyvin yksityinen juttuni. Määrällisesti en ole kirjoittanut paljoa, mutta silti minussa on aina asunut kirjoittaja. Tämän blogin myötä minulla on hyvä syy antaa enemmän aikaa tälle rakkaalle harrastukselleni.
 
Niin kuin esittelytekstiini kirjoitin, minua kiinnostavat asiat, jotka auttavat ihmisiä voimaan paremmin. Ajattelinkin tässä ensimmäisessä tekstissäni avata yhtä asiaa, joka on auttanut minua jaksamaan perheen kasvaessa.
 
Viime huhtikuussa saimme kahdeksannen lapsemme. Tämä kahdeksas vauvavaihe on ollut minulle hieman erilainen aikaisempiin vauvavaiheisiin verrattuna, sillä olen nyt myös aikuisopiskelija. Mutta yksi asia toistui jo viidennen kerran: hoitajan palkkaaminen kotiin.
 
Kolmannen lapsen syntymän jälkeen kuulimme yksityisen hoidon tuesta ja siihen saatavasta kaupunkilisästä. Silloin teimme mieheni kanssa päätöksen, että jos saamme lisää lapsia, palkkaamme ainakin vauva-ajan alkuun kotiimme osa-aikaisen hoitajan. Tämä päätös on ollut sangen hyvä.
 
Olen kiitollinen siitä ilmapiiristä, mikä tuolloin vallitsi paikkakuntamme nuorten perheiden keskuudessa: Kannustimme toisiamme hankkimaan hoitoapua pikkuvauvavaiheeseen. Emme ajatelleet, että olisimme olleet jotenkin huonoja tai ettemme pärjäisi omillamme. Olisimme varmasti pärjänneetkin, mutta kysymys oli ja on edelleen, että miksi tarvitsisi pärjätä yksin.
 
Mitä hoitajan palkkaaminen kotiin on mahdollistanut minulle ja perheelle? Vauvan odotuksen loppuvaiheisiin se on tuonut eräänlaista turvaa liittyen siihen, että jos minulle sattuu jotakin tai saamme lapsen, joka vaatii erityistä hoitoa, niin arjessamme on jo valmiiksi auttavat kädet. Se on merkinnyt sitä, että isyysloman loputtua pienet isosisarukset ovat päässeet puistoihin ja metsiin. Heillä on ollut läsnä aikuinen, joka on voinut lukea kirjan loppuun ilman lukuisia keskeytyksiä. Minulla on ollut enemmän aikaa myös isommille lapsille, kun hoitajan kanssa on voitu vuorotella kotitöiden tekemisessä.
 
Viime kevättä ihanampaa vauvan syntymäaikaa en olisi voinut kuvitella. Aurinko helli meitä heti alusta saakka, ja siihen päälle saatiin vielä pitkä kuuma kesä. Kun hoitaja tuli, oli uskomaton tunne saada lähteä vaunuilemaan välillä hyvinkin rankkojen aamujen jälkeen. Mukaan vain tarpeeksi vettä, aurinkorasvaa ja opiskelukirjoja.
 
Miten paljon nautinkaan kävellessäni Hämeenlinnan kaduilla ja kujilla. Välillä pulahdin nopsasti vedessä tai laitoin vauvan kantoreppuun ja painelin metsään. Huoltoasemalta tai kaupasta hain itselleni evästä. Ja sitten etsin mukavan puistonpenkin ja nautin hyvistä syömisistä. Sen jälkeen kaivoin opiskelukirjan esille ja luin, jos vauva halusi nukkua. Muita tulospaineita ei ollut kuin nauttia olostani ja voimaantua.
 
Hoitoapu on helpottanut vauva-aikaa paljon. Se on auttanut minua jaksamaan usein hyvin intensiivisessä ison perheen pyörityksessä. Elämässä, jossa päivät ovat monesti hyvin täysiä, ja minua tarvitaan paljon. Kun hoitaja on ollut toisten lasten kanssa pihalla, minä olen saanut aivan rauhassa keskittyä ja tutustua uuteen pieneen ihmeeseen. Olen saanut loikoilla pikkuisen kanssa sängyssä ja nukahtaa, jos nukuttaa. Ja jos vauvaa on itkettänyt, niin olen saanut täysin keskittyä häneen. Tuo vaihe ei kuitenkaan kestä yleensä meillä kovin pitkään. Kohta vauva nukkuukin jo pätkiä ja minulla riittää aikaa muuhunkin. 
 
Vaikka hoitajasta on aina apua, niin isoksi kysymykseksi minun kohdallani on noussut se, miten käytän mahdollisimman hyvin ne hetket, jos olen yksin kotona vauvan nukkuessa. Eri juttuja olen kokeillut, mutta vuosien myötä olen tullut yhteen johtopäätökseen: silloin minulta on kotitöiden tekeminen kielletty. Syynä on se, että en voimaannu kotitöiden tekemisestä. Minulle tehokasta latautumista on tämä, mitä juuri nyt teen: kirjoittaminen. Ehkäpä siksi, kun tämä on kaikkea muuta kuin hyödyllistä arjen pyörityksen kannalta. Mutta tämä on jotakin niin minun omaani, ja sen vuoksi hyvin arvokasta.     
 

Uudemmat

Virpi Myllyniemi

Meidän pihan reunasta alkaa pelto. Kesäisin vien siihen rajalle koivun alle tuolin. Se on minun kahvilani, toimistoni ja vauvan syöttöpaikkani. Saan seurata siinä läheltä viljan kasvua. Monesti siihen tulee pian muitakin tuoleja ympärille.
 
Olen vaimo miehelleni, kahdeksan lapsen äiti, opettaja ja opiskelija.
 
Tykkään kirjoittaa. Elämäni tarjoilee minulle paljon kirjoitusaiheita. Läheskään kaikki ajatukset eivät ehdi tekstiksi asti. Ei se haittaa, sillä aina tulee uusia aiheita.
 
Rakastan kevättä, sen lämpöä ja sitä, kun kaikki on puhkeamaisillaan.
 
Minua kiinnostavat asiat ja ajattelutavat, jotka auttavat ihmisiä jaksamaan paremmin: vaikkapa tuoli pellon laidalla.

Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen: virpi.myllyniemi(at)gmail.com

Virpi Myllyniemi

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi