Haulla löytyi 1628 hakuosumaa:
Kyllä siinä on hommaakin ollut
Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 17.12. 06:50 | Päivämies
Pimeys väsyttää – valo voimaannuttaa
Blogit 17.12. 06:46 | Olavi Vallivaara
Tänä syksynä on ollut harmaata ja erityisen pimeää. Aurinko ei ole juuri meille näyttäytynyt. Monia ihmisiä pimeä vuodenaika uuvuttaa, puhutaan kaamosmasennuksesta. Aamulla herätyskellon soidessa tuntuu: ”Voi ei, en jaksa nousta sängystä, kun on niin väsy.”
Asiantuntijoiden mukaan kaamosmasennus eli talvisin toistuva masennustila on kuitenkin kohtalaisen harvinainen sairaus. Kymmenestä suomalaisesta siitä kärsii kaksi tai kolme henkilöä, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Sami Lepomäki joulukuussa ilmestyneen Hyvä Terveys -lehden haastattelussa. Sitä lievempi muoto, kaamos- tai talviväsymys, on puolestaan hyvin tavallinen.
Lepomäki arvelee, että kaamosmasennuksen taustalla on ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriö. Kaamosmasennukselle alttiiden henkilöiden sisäisen kellon rytmi alkaa jätättää ja ihminen tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi. Myös ruokahalu kasvaa, ja ihminen kärsii unettomuudesta. Kaamosmasennuksesta Lue lisää
Asiantuntijoiden mukaan kaamosmasennus eli talvisin toistuva masennustila on kuitenkin kohtalaisen harvinainen sairaus. Kymmenestä suomalaisesta siitä kärsii kaksi tai kolme henkilöä, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Sami Lepomäki joulukuussa ilmestyneen Hyvä Terveys -lehden haastattelussa. Sitä lievempi muoto, kaamos- tai talviväsymys, on puolestaan hyvin tavallinen.
Lepomäki arvelee, että kaamosmasennuksen taustalla on ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriö. Kaamosmasennukselle alttiiden henkilöiden sisäisen kellon rytmi alkaa jätättää ja ihminen tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi. Myös ruokahalu kasvaa, ja ihminen kärsii unettomuudesta. Kaamosmasennuksesta Lue lisää
Evankeliumi karkottaa epäilykset
Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 16.12. 07:00 | Päivämies
Mietteitä kotimaasta ja välitilasta
Blogit 15.12. 06:41 | Sarianna Suominen
Jos maatamme ei rakenna
Jumala, auttajamme,
niin työmme tyhjiin raukeaa,
me turhaan harrastamme.
Se minkä ihmisvoima loi,
ei koskaan täällä kestää voi,
jos tuki Herran puuttuu.
On itsenäisyyspäivän aamupäivä. Istun junassa. Tutut maisemat vilistävät silmieni ohi tarmokkaan Pendolinon kuroessa kilometrejä umpeen kiihtyvällä tahdilla. Olen matkalla entiseen kotikaupunkiini. Sitä ajatellessani vatsassani lentelee onnellisia perhosia, ne lepattavat odottavasti.
Olotilani tällä matkalla on kuin viime vuosien elämäntilanteeni. Välivaihetta. Tasan kolme vuotta sitten lähdin perheeni kanssa ulkomaille ajatuksena viipyä siellä useampia vuosia. Elämäntilanteiden muutoksessa taivuimme kuitenkin palaamaan Suomeen jo ennakoitua aiemmin.
Oli kaikille perheenjäsenille arvokas kokemus saada asua ulkomailla ja sisäistää Lue lisää
Jumala, auttajamme,
niin työmme tyhjiin raukeaa,
me turhaan harrastamme.
Se minkä ihmisvoima loi,
ei koskaan täällä kestää voi,
jos tuki Herran puuttuu.
On itsenäisyyspäivän aamupäivä. Istun junassa. Tutut maisemat vilistävät silmieni ohi tarmokkaan Pendolinon kuroessa kilometrejä umpeen kiihtyvällä tahdilla. Olen matkalla entiseen kotikaupunkiini. Sitä ajatellessani vatsassani lentelee onnellisia perhosia, ne lepattavat odottavasti.
Olotilani tällä matkalla on kuin viime vuosien elämäntilanteeni. Välivaihetta. Tasan kolme vuotta sitten lähdin perheeni kanssa ulkomaille ajatuksena viipyä siellä useampia vuosia. Elämäntilanteiden muutoksessa taivuimme kuitenkin palaamaan Suomeen jo ennakoitua aiemmin.
Oli kaikille perheenjäsenille arvokas kokemus saada asua ulkomailla ja sisäistää Lue lisää
Jumala auttaa hädässä
Usko ja elämä - Matkaevääksi 12.12. 07:00 | Päivämies
Joskus, kun seuraamme elämää Jumalan luomakunnassa, saatamme havaita, että lähes kaikki luontokappaleet elävät aivan kuin jatkuvan varuillaan olon leimaamaa elämää. Vaarana on joutua toisten saaliiksi ja ruoaksi. Eläinten tunne-elämästä tiedämme vain vähän, mutta ihmisinä voisimme kokea vastaavassa tilanteessa kuolemanpelkoa. Lue lisää
Mietteitä blogistivuoden päättyessä
Blogit 11.12. 06:27 | Reija Kaarlejärvi
On tullut blogistivuoteni kahdennentoista ja viimeisen tekstin aika. Yhtäkkiä en oikein tiedä, mitä vielä kirjoittaisin. Kiinnostavia ja itselleni ajankohtaisia aiheita olisi jäljellä, mutta tekstiä ei vain synny. Mielessäni on tunne, että ei oikeastaan tarvitsisi sanoa mitään, että tässä hetkessä on hyvä näin.
Viime alkutalven pimeillä lupauduin vuodeksi Päivämiehen verkkolehden blogistiksi. Epäröin, mutta suostuin kuitenkin. Muistan pohtineeni, mitä vuosi toisi mahdollisesti tullessaan. Muistan kaiken epäröinnin alta nousseen innostuksen ja kirjoittamisen palon.
Kulunut vuosi on ollut mielenkiintoinen ja hyvä. Tekstini ovat syntyneet pääosin spontaanisti ja nopeasti, mutta lähes aina vasta eräpäivää edeltävänä iltana. Yleensä olen päättänyt aiheen vasta istuessani koneen ääreen. Olen Lue lisää
Viime alkutalven pimeillä lupauduin vuodeksi Päivämiehen verkkolehden blogistiksi. Epäröin, mutta suostuin kuitenkin. Muistan pohtineeni, mitä vuosi toisi mahdollisesti tullessaan. Muistan kaiken epäröinnin alta nousseen innostuksen ja kirjoittamisen palon.
Kulunut vuosi on ollut mielenkiintoinen ja hyvä. Tekstini ovat syntyneet pääosin spontaanisti ja nopeasti, mutta lähes aina vasta eräpäivää edeltävänä iltana. Yleensä olen päättänyt aiheen vasta istuessani koneen ääreen. Olen Lue lisää
Villan pehmeyttä ja yhteistyön lämpöä
Uutiset 8.12. 06:17 | Päivämies
Kiitos ihanasta Suomesta
Usko ja elämä - Matkaevääksi 5.12. 06:25 | Päivämies
Kuusi
Blogit 5.12. 06:16 | Aulikki Piirainen
Vanhan puukirkon vaaleanpunaisiksi maalatut seinähirret ja valkeat ikkunapuitteet. Ikkunoille sytytettyjen kynttilöiden liekit lepattavat ovesta käyvässä vedossa. Ruutuikkunoiden takana näen hitaasti heräävän sinisen talviaamun. On harras, hämyinen tunnelma. Koulun joulukirkko.
Ajatukset ovat siirtymässä tulevaan joulun aikaan ja lomaan. Kiitollinen mieli. Alttarilla syvän vihreä joulukuusi, kynttilät. Kuusen ylöspäin kaareutuvat oksat. Kuin enkelin siivet.
Uskallanko antautua tunnelmaan, suunnata ajatukset pois itsestä? Voinko unohtaa velvollisuudet, irtautua arjesta ja nauttia tästä hetkestä? Kunpa nuoriso malttaisi olla hiljaa! Joulukirkossa en haluaisi olla kasvattaja.
Havahdun ajatuksistani. Pappi puhuu juuri kuusesta. Hän kertoo kesällisestä ukkosilmasta. Oli salamoinut, ja yksi salama oli iskenyt kirkon pihalla seisovaan kuuseen. Kuusi oli Lue lisää
Ajatukset ovat siirtymässä tulevaan joulun aikaan ja lomaan. Kiitollinen mieli. Alttarilla syvän vihreä joulukuusi, kynttilät. Kuusen ylöspäin kaareutuvat oksat. Kuin enkelin siivet.
Uskallanko antautua tunnelmaan, suunnata ajatukset pois itsestä? Voinko unohtaa velvollisuudet, irtautua arjesta ja nauttia tästä hetkestä? Kunpa nuoriso malttaisi olla hiljaa! Joulukirkossa en haluaisi olla kasvattaja.
Havahdun ajatuksistani. Pappi puhuu juuri kuusesta. Hän kertoo kesällisestä ukkosilmasta. Oli salamoinut, ja yksi salama oli iskenyt kirkon pihalla seisovaan kuuseen. Kuusi oli Lue lisää
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry © 2014 - 2019