Haulla löytyi 131 hakuosumaa:
Aurinko on lähellä ja lämmin
Blogit 1.2. 06:51 | Erkki Alasaarela
Tänä aamuna heräsin mustarastaan huilunsoittoon. Gran Canarian taivas oli vielä musta. Rastas ei kuitenkaan malttanut odottaa ensimmäisiä auringonsäteitä, vaan aloitti konserttinsa puutarhan valojen äärellä. Sillä oli kevättä rinnassa. Se kutsui puolisoaan - ja minua blogitekstin kirjoittamiseen.
Tulimme Kanariansaarille kolme viikkoa sitten. Lähtöhetkellä sääennuste lupasi Pohjois-Suomeen 30-40 astetta pakkasta ja tänne 20 astetta lämmintä. Lämpötila pysyy täällä läpi vuoden tasaisena ja vastaa Suomen kesää. Aurinko käy täällä talvellakin korkealla. Se on lähellä ja lämmin mutta ei paahda.
Espanjaan kuuluvien Kanariansaarten tasaiseen lämpötilaan vaikuttaa Atlantin valtameren Golf-virta. Sama virta vie talvella lämpöä pohjoiseen ja tekee Pohjoismaissa ja Suomessa elämisen mahdolliseksi. Parin viikon päästä Lue lisää
Tulimme Kanariansaarille kolme viikkoa sitten. Lähtöhetkellä sääennuste lupasi Pohjois-Suomeen 30-40 astetta pakkasta ja tänne 20 astetta lämmintä. Lämpötila pysyy täällä läpi vuoden tasaisena ja vastaa Suomen kesää. Aurinko käy täällä talvellakin korkealla. Se on lähellä ja lämmin mutta ei paahda.
Espanjaan kuuluvien Kanariansaarten tasaiseen lämpötilaan vaikuttaa Atlantin valtameren Golf-virta. Sama virta vie talvella lämpöä pohjoiseen ja tekee Pohjoismaissa ja Suomessa elämisen mahdolliseksi. Parin viikon päästä Lue lisää
Lehti-ilmoitus toi Maijan Lappiin
Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 10.1. 09:45 | Päivämies
Joulun lintu
Blogit 26.12. 06:19 | Erkki Alasaarela
Joulu on hyvän tahdon juhla. Maaseudulla on perinteisesti viety linnuille lyhde tai talipala ainakin jouluna. Monet talvehtivat linnut muuttavat metsistä pihapiireihin juuri joulun alla. Talvilintuja on monenvärisiä ja monenluonteisia. Muutamat ovat todellisia väriläikkiä jouluhämärässä. Mikä näistä linnuista on joulun lintu?
Linnuista puhutaan monissa joululauluissa ja -korteissa. Kaikki linnut, jotka jäävät talveksi iloksemme, ansaitsisivat joulun lintu -nimityksen. Joulutauluissa ja -korteissa suositaan värikkäitä lintuja, erityisesti punatulkkua ja talitiaista. Joululauluissa kuvataan apuamme tarvitsevia ja vähäarvoisia lintuja, kuten varpusta (Varpunen jouluaamuna), ja kaukokaipuuta herättäviä muuttolintuja kuten pääskystä (Kun joulu on) ja mustapääkerttua (Sylvian joululaulu).
Tarkastelen seuraavassa lähemmin Suomeen talveksi jääviä lintuja, talitiaista, punatulkkua ja Lue lisää
Linnuista puhutaan monissa joululauluissa ja -korteissa. Kaikki linnut, jotka jäävät talveksi iloksemme, ansaitsisivat joulun lintu -nimityksen. Joulutauluissa ja -korteissa suositaan värikkäitä lintuja, erityisesti punatulkkua ja talitiaista. Joululauluissa kuvataan apuamme tarvitsevia ja vähäarvoisia lintuja, kuten varpusta (Varpunen jouluaamuna), ja kaukokaipuuta herättäviä muuttolintuja kuten pääskystä (Kun joulu on) ja mustapääkerttua (Sylvian joululaulu).
Tarkastelen seuraavassa lähemmin Suomeen talveksi jääviä lintuja, talitiaista, punatulkkua ja Lue lisää
Kirkko julkaisee selkokuvat jumalanpalveluksen tueksi
Uutiset 8.12. 06:27 | Päivämies-verkkolehti
Kaukokaipuu
Blogit 1.12. 06:34 | Erkki Alasaarela
Lapsuudestani muistan Aleksis Kiven runon Kaukametsä. Tuossa runossa pikkupoika näki korkealta kalliolta sinertävän honkametsän, johon päivä paistoi ja jonne johti kultasannoitettu tie. Lapsena kiipesin valkorunkoiseen kotikoivuun, josta silmieni eteen avautui tuo sama näkymä – sininen kaukametsä.
Muisto kaukametsästä avautuu nyt vuosikymmenien jälkeen Lauri Pohjanpään runosta Lapsuuden maa. Siinä kerrotaan maailman sinisimmästä metsästä, jonne ”yhä unissani vaellan”. Vastasin tuohon kaipaukseen ja kiipesin samaan kotikoivuun kuin lapsena. Koivun rungossa valkoinen tuohi oli muuttunut jo harmaaksi kaarnaksi. Kiipesin niin ylös, että pääsin näkemään ”kauas, kauas sinne” – siniseen metsään. Sieltä ylhäältä taitoin kimpun vihreitä oksia ja vein ne vanhempieni haudalle.
Toinen kaukokaipuuta herättänyt runo lapsuudessani oli P. J. Hannikaisen Lue lisää
Muisto kaukametsästä avautuu nyt vuosikymmenien jälkeen Lauri Pohjanpään runosta Lapsuuden maa. Siinä kerrotaan maailman sinisimmästä metsästä, jonne ”yhä unissani vaellan”. Vastasin tuohon kaipaukseen ja kiipesin samaan kotikoivuun kuin lapsena. Koivun rungossa valkoinen tuohi oli muuttunut jo harmaaksi kaarnaksi. Kiipesin niin ylös, että pääsin näkemään ”kauas, kauas sinne” – siniseen metsään. Sieltä ylhäältä taitoin kimpun vihreitä oksia ja vein ne vanhempieni haudalle.
Toinen kaukokaipuuta herättänyt runo lapsuudessani oli P. J. Hannikaisen Lue lisää
Marraskuun pimeästä valoa kohti
Blogit 14.11. 06:20 | Raija Vesterinen
En aikaisemmin pitänyt ollenkaan marraskuusta. Sen harmaus ja ankeus ahdistivat ja toisinaan tuntui, että pimeää jatkuu loputtomiin. Vasta kun onnettomuuden jälkeen jäin pitkälle sairauslomalle ja sen myötä eläkkeelle, löysin marraskuun kauneuden.
Kun ei tarvitse päivän valoisimpaan aikaan olla töissä, on aikaa kulkea luonnossa ja ihmetellä sen levollisia ääniä, tuoksuja ja erilaisia pieniä ja isoja näkymiä. Vaikka ikkunasta katsoessa maisema voi näyttää harmaalta, sumuiselta tai sateiselta, niin ulos mennessä värit usein voimistuvat ja mieli virkistyy. Sopivat sadetta ja tuulta pitävät lämpimät varusteet ovat hyvä suoja kylmää ja viimaa vastaan. Metsässä ja pelloilla olevilla väreillä on loppusyksyllä erityisiä kontrasteja; vihreä Lue lisää
Kun ei tarvitse päivän valoisimpaan aikaan olla töissä, on aikaa kulkea luonnossa ja ihmetellä sen levollisia ääniä, tuoksuja ja erilaisia pieniä ja isoja näkymiä. Vaikka ikkunasta katsoessa maisema voi näyttää harmaalta, sumuiselta tai sateiselta, niin ulos mennessä värit usein voimistuvat ja mieli virkistyy. Sopivat sadetta ja tuulta pitävät lämpimät varusteet ovat hyvä suoja kylmää ja viimaa vastaan. Metsässä ja pelloilla olevilla väreillä on loppusyksyllä erityisiä kontrasteja; vihreä Lue lisää
Porin Suviseuroihin luontoaiheinen seuramerkki
Uutiset 3.11. 06:37 | Päivämies
Toinen todellisuus?
Blogit 13.9. 06:37 | Raija Vesterinen
Ihmisen elämää voi tarkastella monen kerroksen kautta. Meillä voi olla eri rooleja eri yhteyksissä. Ymmärtäisin niin, että nämä roolit jollakin tavalla muodostavat meidän persoonallisuuttamme, sen mitä me oikeasti olemme. Sama ihminen voi olla perheenäiti, jonkun alan asiantuntija työpaikalla, poliitikko, luottamushenkilö ja vaikka tukihenkilö. Harrastuksen yhteydessä voi usein ”heittää roolit narikkaan” ja heittäytyä mieleiseen tekemiseen ihan omana itsenään. Jos ihminen sairastuu tai vammautuu, aiemmat roolit voi joutua hylkäämään ja eteen voi tulla uuden identiteetin etsiminen. Lääkäri voi joutuakin potilaan asemaan ja auttaja toisten autettavaksi.
Sosiaalinen media on viime vuosikymmenen aikana avannut ainakin minulle uudenlaisen maailman, sellaisen, jossa voi itse valita millä tasolla tai missä roolissa siellä toimii. Etenkin Facebook on monine Lue lisää
Sosiaalinen media on viime vuosikymmenen aikana avannut ainakin minulle uudenlaisen maailman, sellaisen, jossa voi itse valita millä tasolla tai missä roolissa siellä toimii. Etenkin Facebook on monine Lue lisää
Jumalan valtakunnan löytäminen on tärkein askel
Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 4.9. 07:00 | Päivämies
Vesi juoksi kirkkaana kuin armo
Blogit 14.8. 06:57 | Pekka Lassila
Tie kiemurteli alas Pohjois-Norjan tunturialueelta. Olimme palaamassa viikon mittaiselta tunturivaellus- ja kalareissulta. Tiukan kaarteen jälkeen Ykä jarrutti äkisti. Tiellä oli lampaita.
– Tuollaisiako ne on uskovaiset ihmiset, sanoin. – Siinä muutama syö heinää tien pientareelta, mutta tuo tien toisella puolella seisovahan selvästi märehtii.
– Jaa, katohan! No sellaista ei kyllä uskovaisen tarvitsisi liiaksi harrastaa, Ykä naurahti.
Kiinnostus valokuvaukseen ja luonnossa liikkumiseen sekä mieltymys yksinkertaiseen elämään olivat saattaneet meidät yhteiselle matkalle pohjoiselle tunturialueelle. Ykä vietti aikaa tunturipurojen varsilla rautuja pyytäen ja minä patikoin kuuntelemassa hiljaisuutta ja etsimässä hyvää valokuvaa. Välillä kuljimme yhdessä ja istuimme pitkiksi ajoiksi tunturien rinteille keskustelemaan elämästä.
Maastoon Lue lisää
– Tuollaisiako ne on uskovaiset ihmiset, sanoin. – Siinä muutama syö heinää tien pientareelta, mutta tuo tien toisella puolella seisovahan selvästi märehtii.
– Jaa, katohan! No sellaista ei kyllä uskovaisen tarvitsisi liiaksi harrastaa, Ykä naurahti.
Kiinnostus valokuvaukseen ja luonnossa liikkumiseen sekä mieltymys yksinkertaiseen elämään olivat saattaneet meidät yhteiselle matkalle pohjoiselle tunturialueelle. Ykä vietti aikaa tunturipurojen varsilla rautuja pyytäen ja minä patikoin kuuntelemassa hiljaisuutta ja etsimässä hyvää valokuvaa. Välillä kuljimme yhdessä ja istuimme pitkiksi ajoiksi tunturien rinteille keskustelemaan elämästä.
Maastoon Lue lisää
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry © 2014 - 2019