Haulla löytyi 183 hakuosumaa:
Yksin ei tarvitse pärjätä
Blogit 13.1. 06:06 | Virpi Myllyniemi
Oli sangen mielenkiintoista miettiä, mitä kirjoittaisin itsestäni tämän blogini esittelytekstiin. Kysyin parilta ystävältäni vinkkejä, mutta en huolinut heidän ehdotuksiaan, koska ne olivat hyvin erityyppisiä omien ajatusteni kanssa. Tähän on hyvin luonnollinen syy. Kirjoittajapuoleni ei ole mikään näkyvä osa minua, vaan se on ollut tähän asti hyvin yksityinen juttuni. Määrällisesti en ole kirjoittanut paljoa, mutta silti minussa on aina asunut kirjoittaja. Tämän blogin myötä minulla on hyvä syy antaa enemmän aikaa tälle rakkaalle harrastukselleni.
Niin kuin esittelytekstiini kirjoitin, minua kiinnostavat asiat, jotka auttavat ihmisiä voimaan paremmin. Ajattelinkin tässä ensimmäisessä tekstissäni avata yhtä asiaa, joka on auttanut minua jaksamaan perheen kasvaessa Lue lisää
Niin kuin esittelytekstiini kirjoitin, minua kiinnostavat asiat, jotka auttavat ihmisiä voimaan paremmin. Ajattelinkin tässä ensimmäisessä tekstissäni avata yhtä asiaa, joka on auttanut minua jaksamaan perheen kasvaessa Lue lisää
Mitä meistä jää?
Blogit 1.1. 06:43 | Aulikki Piirainen
Vuodenvaihteessa yrityksissä tehdään inventaariota. Varaston tuotteet käydään läpi ja arvioidaan yrityksen omaisuuden arvo. Puuha on tuttua lapsuudestani. Äidilläni oli kioski, jonne me lapsetkin uudenvuodenaattona linnoittauduimme äitiä auttamaan tuotteiden laskemisessa. Usein oli kovat pakkaset ja sormia paleli hatarassa kioskirakennuksessa.
Elämässäkin voi olla tarve tehdä inventaariota. Ihminen arvioi kulunutta aikaa ja tekee arviota, mikä meni hyvin, mikä huonosti. Usein tällainen tilanne ajoittuu vuodenvaihteeseen tai jonkin uuden alkuun. En ole koskaan pitänyt vuodenvaihteesta ja uudenvuodenvastaanottajaisista, ehkä juuri inventaarioajatuksen vuoksi. Ei ole helppoa ajatella aloittavansa uutta elämänvaihetta tai pyrkiä muuttumaan paremmaksi ihmiseksi.
Inventaario voi olla hyvin konkreettistakin. Olen miettinyt jo useamman Lue lisää
Elämässäkin voi olla tarve tehdä inventaariota. Ihminen arvioi kulunutta aikaa ja tekee arviota, mikä meni hyvin, mikä huonosti. Usein tällainen tilanne ajoittuu vuodenvaihteeseen tai jonkin uuden alkuun. En ole koskaan pitänyt vuodenvaihteesta ja uudenvuodenvastaanottajaisista, ehkä juuri inventaarioajatuksen vuoksi. Ei ole helppoa ajatella aloittavansa uutta elämänvaihetta tai pyrkiä muuttumaan paremmaksi ihmiseksi.
Inventaario voi olla hyvin konkreettistakin. Olen miettinyt jo useamman Lue lisää
Joulukeräys kotimaan vähävaraisten perheiden lapsille
Uutiset 3.12. 06:15 | Päivämies
Reissussa ja kotosalla
Blogit 1.12. 06:13 | Kati Kanto
Borta bra men hemma best? Oma maa mansikka, muu maa mustikka? Onko asia näin?
– Olin kolme vuotta Thaimaassa töissä. Kävin kerran vuodessa Suomessa, ystäväni kertoi.
Toinen työkaverini on Romaniasta. Hänen koko perheensä on muuttanut Suomeen vuosia sitten. Kotona he puhuvat lapsilleen romaniaa, mutta lapset ja vanhemmatkin osaavat hyvin suomea. He ovat kotiutuneet hyvin.
Eräs ystäväni muutti vuosia sitten Australiaan, jonne oli tuntenut pitkään kaipuuta, olihan hän syntynyt ja elänyt siellä varhaislapsuutensa. Nyt hän on saanut Australian kansalaisuuden ja viihtyy kotimaassaan loistavasti.
Itse olin opiskeluaikanani vaihto-opiskelijana Virossa, Tartossa, yhden kevätlukukauden. Se oli ennätyskylmä talvi Tartossa. Joka paikka oli kylmä: yhikka eli uhiselamu eli soluasuntola, jossa Lue lisää
– Olin kolme vuotta Thaimaassa töissä. Kävin kerran vuodessa Suomessa, ystäväni kertoi.
Toinen työkaverini on Romaniasta. Hänen koko perheensä on muuttanut Suomeen vuosia sitten. Kotona he puhuvat lapsilleen romaniaa, mutta lapset ja vanhemmatkin osaavat hyvin suomea. He ovat kotiutuneet hyvin.
Eräs ystäväni muutti vuosia sitten Australiaan, jonne oli tuntenut pitkään kaipuuta, olihan hän syntynyt ja elänyt siellä varhaislapsuutensa. Nyt hän on saanut Australian kansalaisuuden ja viihtyy kotimaassaan loistavasti.
Itse olin opiskeluaikanani vaihto-opiskelijana Virossa, Tartossa, yhden kevätlukukauden. Se oli ennätyskylmä talvi Tartossa. Joka paikka oli kylmä: yhikka eli uhiselamu eli soluasuntola, jossa Lue lisää
Lontoo ei tunnu loppuelämän paikalta
Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 24.11. 06:14 | Eeva Pohjola
Valoisia huoneita
Blogit 19.11. 06:48 | Mirja Heikkilä
Opiskelijaruokalan alaslaskettu katto häivyttää lautasten ja haarukoiden kalinan. Puhe aaltoilee ympärilläni hiljaisena, häiritsemättä. Pöydän ääressä on helppo uppoutua omiin ajatuksiin.
Kurssipäivä loppui juuri. Tuntui mukavalta istua oppilaan paikalla. Jäin koululle kirjoittamaan ja kahvittelemaan ennen illan työrupeamaa.
Miten kotoisaa onkaan opiskelijoiden joukossa. Tarmokkaat askeleet ja ryhti kertovat siitä, että nämä nuoret tähtäävät mieluisaan ammattiin.
Mieleen tulee omien opiskelujeni alku: anatomian määrätietoinen ulkoa opettelu, pakolliset pienryhmäharjoitukset, leppoisa juttelu kurssikavereiden kanssa. Silloin tuntui, että tulevaisuuden valoisa halli odottaa taivaita hipovan avarana, minä pystyn mihin vain.
Monen vuoden opiskeluun mahtui toivoa ja väsymystä, iloa ja tyydytystä.
Varsinainen lääkärin urani loppui, kun kohtasin rajani. Se Lue lisää
Kurssipäivä loppui juuri. Tuntui mukavalta istua oppilaan paikalla. Jäin koululle kirjoittamaan ja kahvittelemaan ennen illan työrupeamaa.
Miten kotoisaa onkaan opiskelijoiden joukossa. Tarmokkaat askeleet ja ryhti kertovat siitä, että nämä nuoret tähtäävät mieluisaan ammattiin.
Mieleen tulee omien opiskelujeni alku: anatomian määrätietoinen ulkoa opettelu, pakolliset pienryhmäharjoitukset, leppoisa juttelu kurssikavereiden kanssa. Silloin tuntui, että tulevaisuuden valoisa halli odottaa taivaita hipovan avarana, minä pystyn mihin vain.
Monen vuoden opiskeluun mahtui toivoa ja väsymystä, iloa ja tyydytystä.
Varsinainen lääkärin urani loppui, kun kohtasin rajani. Se Lue lisää
Erilainen opiskelija – tavallinen isä
Blogit 28.10. 06:52 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
Hullu sen täytyy olla, lienee moni yliopistoystäväni ajatellut, kun on katsonut menoani edelliset neljä vuotta. Hullulta se ehkä näyttää, jos seuraa omasta opiskelijakämpästään käsin 25-vuotiasta, jolla on neljä lasta, pienehkö vuokra-asunto, oma auto ja kasa opintolainaa. Nuorta isää, jolla ei ole tietoa tulevaisuudesta, mutta epävarmuutta sitäkin enemmän. Ehkä en ole ihan tavallinen opiskelija?
Minulta on joskus kysytty, että eikö sinua koskaan pelota. No, ei pelota. Rehellisyyden nimissä on kylläkin myönnettävä, että joskus hirvittää. Minua ei kuitenkaan pelota se, mitä luulen kysyjän tarkoittaneen. En ole huolissani siitä, ettemmekö selviäisi rahallisesti. Aina sitä on jotenkin sinnitelty. Rahanpuutteen vastapainoksi opiskelijaelämä on paljon työelämää Lue lisää
Minulta on joskus kysytty, että eikö sinua koskaan pelota. No, ei pelota. Rehellisyyden nimissä on kylläkin myönnettävä, että joskus hirvittää. Minua ei kuitenkaan pelota se, mitä luulen kysyjän tarkoittaneen. En ole huolissani siitä, ettemmekö selviäisi rahallisesti. Aina sitä on jotenkin sinnitelty. Rahanpuutteen vastapainoksi opiskelijaelämä on paljon työelämää Lue lisää
"Jumala auttaa minua elämässäni"
Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 20.10. 06:07 | Päivämies
Eläintenkouluttaja päästää lemmikit pälkähästä
Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 13.10. 06:12 | Vilja Paavola
Tervetuloa kotiin!
Blogit 12.10. 06:52 | Opistoblogi
Maanantai-ilta. Astun lähes täyteen bussiin. Ensimmäisenä kuulen tutun Siionin laulun. Etsin paikan, istun alas ja tervehdin vieruskaveria: "Jumalan terve.”
Suljen silmäni hetkeksi. Hymyilyttää. Ympäriltä kuuluu iloisia ääniä. Harvoin bussissa on näin hyvä olla. Yleensä istun siellä kuulokkeet korvilla hiljaa ja odotan vain, että matka loppuisi pian.
On jo pimeää, kun saavumme opistolle. Suunnistamme huonekaverini kanssa kämpällemme. Ikkunoista näkyy valoa. Viereisen kämpän portailla palaa kynttilä.
Astun sisään ja kuulen: "Tervetuloa kotiin!" Miten hyvältä se tuntuukaan! Ihanaa olla täällä taas.
Ensimmäinen kuukausi opistossa on nyt takana.Tuntuu hassulta, että olen ollut täällä vasta kuukauden. On tapahtunut niin paljon kaikkea. Opiskelu Lue lisää
Suljen silmäni hetkeksi. Hymyilyttää. Ympäriltä kuuluu iloisia ääniä. Harvoin bussissa on näin hyvä olla. Yleensä istun siellä kuulokkeet korvilla hiljaa ja odotan vain, että matka loppuisi pian.
On jo pimeää, kun saavumme opistolle. Suunnistamme huonekaverini kanssa kämpällemme. Ikkunoista näkyy valoa. Viereisen kämpän portailla palaa kynttilä.
Astun sisään ja kuulen: "Tervetuloa kotiin!" Miten hyvältä se tuntuukaan! Ihanaa olla täällä taas.
Ensimmäinen kuukausi opistossa on nyt takana.Tuntuu hassulta, että olen ollut täällä vasta kuukauden. On tapahtunut niin paljon kaikkea. Opiskelu Lue lisää
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry © 2014 - 2019