Haulla löytyi 26 hakuosumaa:
Sellainen voima
Blogit 15.4. 06:27 | Virpi Mäkinen
Hän syntyi puolen päivän aikaan, sunnuntaipoika. Sisarukset saapuivat illalla häntä katsomaan. Käytävältä kuului puheen pulputus, mutta kun he astuivat huoneeseen, hiljenivät kaikki hetkeksi. Kohta kuului yhdeksänpäisestä kuorosta oooooiiiiii, kun vauva käytti pienen hetken silmiään auki.
Vauvan näkeminen nostatti liikutuksen kyyneleet perheen neljän vanhimman lapsen silmiin. Minunkin silmäni kostuivat, kun ajattelin, että tällainen voima on vauvoilla! Viisivuotias kuopuskin (tai nyt perheemme toiseksi nuorin) kyynelehti, mutta hänen kyyneleittensä syy oli äidinikävä. Hän mietti, miten pärjää kaksi yötä, kun äiti on sairaalassa. Ikävä unohtui kylläkin saman tien, kun hän sai nuoremmuuttaan aloittaa vauvan sylittelykierroksen. Hän suukotti hellästi vauvan päälakea ja sanoi hänen olevan söpö.
Me tutkimme yhdessä pienokaisen kasvoja. Näimme hänessä joitain tuttuja piirteitä Lue lisää
Vauvan näkeminen nostatti liikutuksen kyyneleet perheen neljän vanhimman lapsen silmiin. Minunkin silmäni kostuivat, kun ajattelin, että tällainen voima on vauvoilla! Viisivuotias kuopuskin (tai nyt perheemme toiseksi nuorin) kyynelehti, mutta hänen kyyneleittensä syy oli äidinikävä. Hän mietti, miten pärjää kaksi yötä, kun äiti on sairaalassa. Ikävä unohtui kylläkin saman tien, kun hän sai nuoremmuuttaan aloittaa vauvan sylittelykierroksen. Hän suukotti hellästi vauvan päälakea ja sanoi hänen olevan söpö.
Me tutkimme yhdessä pienokaisen kasvoja. Näimme hänessä joitain tuttuja piirteitä Lue lisää
Kehykset ja kuvat
Blogit 9.3. 06:24 | Mirja Heikkilä
Muistan, kuinka pidin valokuvaa opiskelijahuoneeni työpöydän takareunalla messinkikehyksissä. Yksinkertainen kehys sopi hyvin nuoren miehen kasvojen ympärille. Katson valokuvissa usein samaan suuntaan kuin hän, oikealle. Eikö siellä ole tulevaisuus.
Kehys lojuu nyt tyhjänä kirja- ja paperipinon takana kaapin päällä. Menikö lasi rikki muutoissa? Mihin kuva katosi? Onneksi kuva on tallessa laatikossa, jossa arkistoituvat muutkin paperiset valokuvat. Pengoin kuvia muutama kuukausi sitten ja törmäsin tuttuun lippalakkinuorukaiseen. Miten tuntuikin kumma muljaus jossakin mahan ja kaulan välillä.
Tänään voisin vaihtaa kehyksiin kuvan pojastani, joka muuttuu yhä enemmän isänsä näköiseksi. Erottaisinko heidät sitten vanhana? Hymyilyttää. Mitä oikeastaan haluan kehystää?
Vai laittaisinko kehyksiin oman kuvani Lue lisää
Kehys lojuu nyt tyhjänä kirja- ja paperipinon takana kaapin päällä. Menikö lasi rikki muutoissa? Mihin kuva katosi? Onneksi kuva on tallessa laatikossa, jossa arkistoituvat muutkin paperiset valokuvat. Pengoin kuvia muutama kuukausi sitten ja törmäsin tuttuun lippalakkinuorukaiseen. Miten tuntuikin kumma muljaus jossakin mahan ja kaulan välillä.
Tänään voisin vaihtaa kehyksiin kuvan pojastani, joka muuttuu yhä enemmän isänsä näköiseksi. Erottaisinko heidät sitten vanhana? Hymyilyttää. Mitä oikeastaan haluan kehystää?
Vai laittaisinko kehyksiin oman kuvani Lue lisää
”Rippiskouluhun vai Ylisehen maalaamaan?”
Blogit 27.6. 06:50 | Olavi Vallivaara
Näin enoni kysyi, kun kuuli minun aikeistani lähteä rippileirille. Hän kertoi, että eräs poika oli miettinyt tällä tavoin. Hyvä maalausurakka houkutti, mutta muutakaan mahdollisuutta ei tuona aikana ollut kuin jättää urakka odottamaan.
Oma rippikouluni oli 1960-luvun puolessavälin. Se oli kahden viikon leiri seurakunnan leirikeskuksessa. Lähdin odottavalla mielellä. Minulla oli toive, että sillä reissulla uskon asiat selkiäisivät. Katekismus piti tenttiä papille ulkoa ensimmäisen viikon aikana ja se olikin kova ponnistus. Kristinoppi käytiin läpi. Vahva tiedollinen anti annettiin, mutta omakohtaisesta uskosta ei puhuttu mitään. Kun on kastettu, kaikki on ok. Minä olin jokseenkin ahdistunut, kun sisimmässäni tunsin toisin. Toivoin koko rippikoulun ajan Lue lisää
Oma rippikouluni oli 1960-luvun puolessavälin. Se oli kahden viikon leiri seurakunnan leirikeskuksessa. Lähdin odottavalla mielellä. Minulla oli toive, että sillä reissulla uskon asiat selkiäisivät. Katekismus piti tenttiä papille ulkoa ensimmäisen viikon aikana ja se olikin kova ponnistus. Kristinoppi käytiin läpi. Vahva tiedollinen anti annettiin, mutta omakohtaisesta uskosta ei puhuttu mitään. Kun on kastettu, kaikki on ok. Minä olin jokseenkin ahdistunut, kun sisimmässäni tunsin toisin. Toivoin koko rippikoulun ajan Lue lisää
89 prosenttia
Blogit 8.6. 06:33 | Seppo Tervo
työstä on ryhtymistä, kuten aiemmassa blogissani olen todennut. Ei ole niin suurta savottaa, että siihen ryhtymiseen kannattaisi kovin kauan tuhlata aikaansa ja energiaansa. Eipä silti ole niin pientäkään urakkaa, että sitä ei saisi pitkitettyä vetkuttelemalla ja siirtämällä aina uuteen huomiseen. Jos kaikkia niitä tekosyitä olla ryhtymättä alkaisi luetella, saisi täyteen ainakin yhden lerpun, jopa korpunkin. Nuo mainitut ovat siis tallennusvälineitä, keksityt melko pian sulkakynän jälkeen.
Mahdottomia töitä on mahdottomasti. Me emme muista kovinkaan montaa sellaista projektia, jotka ovat syntyneet pikaisesti ja sormia napsauttamalla. Muistamme ne, joihin on uponnut aikaa, rahaa, hikeä, verta ja kyyneleitä. Ne muistamme, joihin on mennyt Lue lisää
Mahdottomia töitä on mahdottomasti. Me emme muista kovinkaan montaa sellaista projektia, jotka ovat syntyneet pikaisesti ja sormia napsauttamalla. Muistamme ne, joihin on uponnut aikaa, rahaa, hikeä, verta ja kyyneleitä. Ne muistamme, joihin on mennyt Lue lisää
Saako vähän venkoilla?
Blogit 27.4. 06:43 | Lotta Laitinen
Selviytymispaketti sisältää pienen vihon, mustan kuitukärkikynän sekä pari eriväristä tussia. Opin sen yhdeltä taiteilijamieliseltä kaverilta.
Selviytymispakettia käytetään, kun pitäisi olla hiljaa ja keskittyä, eikä oikein meinaa onnistua. Silloin kynillä tehdään paperiin viivaa. Ei ole tärkeää, miltä se jälki näyttää. Tärkeää on käden ja silmän yhteistyö – liike. Kun levottomuus kanavoituu harmittomaan tekemiseen, ei häiritse muita liialla venkoilulla. On helpompi kuunnella.
Itsensä hillitseminen, kuunteleminen ja oman vuoron odottaminen ovat hyviä taitoja, joita treenataan kovasti jo alaluokilla. Moni seitsenvuotias onkin niissä varmasti parempi kuin jotkut meistä (muka-)aikuisista.
Välillä venkoiluttava voima on mielen levottomuutta: aistiärsyketulva, lamauttava tai ylivirittävä ihmispaljous, huolikerä ilman langanpäätä Lue lisää
Selviytymispakettia käytetään, kun pitäisi olla hiljaa ja keskittyä, eikä oikein meinaa onnistua. Silloin kynillä tehdään paperiin viivaa. Ei ole tärkeää, miltä se jälki näyttää. Tärkeää on käden ja silmän yhteistyö – liike. Kun levottomuus kanavoituu harmittomaan tekemiseen, ei häiritse muita liialla venkoilulla. On helpompi kuunnella.
Itsensä hillitseminen, kuunteleminen ja oman vuoron odottaminen ovat hyviä taitoja, joita treenataan kovasti jo alaluokilla. Moni seitsenvuotias onkin niissä varmasti parempi kuin jotkut meistä (muka-)aikuisista.
Välillä venkoiluttava voima on mielen levottomuutta: aistiärsyketulva, lamauttava tai ylivirittävä ihmispaljous, huolikerä ilman langanpäätä Lue lisää
Erään kankaan tarina
Blogit 6.4. 06:53 | Lauri Säkkinen
Aluksi kankaasta ommeltiin hääpuku helsinkiläisen tehtaan esittelymallistoon. Aikansa se sai olla esillä ja kaikkien ihailtavana, kunnes tuli uusi mallisto ja se joutui johonkin varastoon odottamaan alennusmyyntejä. Eräänä päivänä nuori nastolalaistyttö lähti ystävänsä seuraksi Helsinkiin – katselemaan tälle hääpukua. Yllättäen tämä nuori tyttö löysikin mekon itselleen. 50 markalla hän osti itselleen kauniin hääpuvun. Hän halusi sen, vaikkei sulhastakaan vielä ollut tiedossa. Mekko päätyi tytön vaatekaappiin, eikä hän viitsinyt kertoa kenellekään ostaneensa hääpuvun itselleen.
Kauaa ei kuitenkaan mennyt, kun hän Lahden rauhanyhdistyksellä seuroissa tapasi armeijan harmaissa kulkevan reservialiupseerioppilaan. Siitä alkoi kirjeenvaihto, joka johti häihin Nastolan kirkossa. Hääpuku pääsi siihen tarkoitukseen, mihin se Lue lisää
Kauaa ei kuitenkaan mennyt, kun hän Lahden rauhanyhdistyksellä seuroissa tapasi armeijan harmaissa kulkevan reservialiupseerioppilaan. Siitä alkoi kirjeenvaihto, joka johti häihin Nastolan kirkossa. Hääpuku pääsi siihen tarkoitukseen, mihin se Lue lisää
Kannattaako opistovuosi? – Ajatuksia vanhemman näkökulmasta
Blogit 12.3. 06:57 | Opistoblogi
Perheemme lapsista on useampi käynyt opiston. Ketään ei ole tarvinnut patistaa hakeutumaan opistoon. Päinvastoin, olemme jossakin määrin yrittäneet esittää myös muitakin vaihtoehtoja. Näin siksi, että kristillisyytemme opistot ovat niin suosittuja, että moni kokee karvaan pettymyksen, jos ei sinne pääse. Usein olemme kuulleet, että kun yksi lapsista käy opiston, niin toisetkin sisarukset haluavat kokea opistovuoden. Näin meilläkin on käynyt.
Meidän perheessä yksi opistoon kannustava asia on ollut se, kun isä on muistellut omaa opistovuottaan vajaan 40 vuoden takaa. Olemme huomanneet, että opistovuosi ei ole nopeasti unohtuva muisto, vaan se säilyy ja kannustaa läpi elämän.
Miksi sitten vanhempina suosittelisimme perheille ja nuorille Lue lisää
Meidän perheessä yksi opistoon kannustava asia on ollut se, kun isä on muistellut omaa opistovuottaan vajaan 40 vuoden takaa. Olemme huomanneet, että opistovuosi ei ole nopeasti unohtuva muisto, vaan se säilyy ja kannustaa läpi elämän.
Miksi sitten vanhempina suosittelisimme perheille ja nuorille Lue lisää
Vanamon hautajaisissa
Siionin kevät - Lasten elämää 5.11. 06:24 | Johanna Lumijärvi
Turvana ystävät ja ikiaikojen Jumala
Blogit 21.5. 07:04 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
On se ihmeellistä, miten ihmisen tiet on suunniteltu niin, että mutkan takana tulee tasainen suora ja kovan nousun jälkeen saa vapauttavan laskun. Tätä minä olen viime aikoina pohtinut paljonkin. Ja etenkin sitä, että matkan käänteisiin on usein ilmestynyt sopiva saattaja, ystävä.
Kun ajattelee elämänkaarta yleensäkin, kaiken takana on aina turvana ikiaikojen Jumala. Ajatelkaapa tuota sanaa: ikiaikojen. Onko meillä mitään hätää, kun muistamme, että ikiaikojen Jumala pitää meistä huolen?
Vaikka Jumala on turvamme, kaipaamme siltikin ajalliseen matkaan saattajia. On elämänvaiheita, joissa niiden tarve on vähäisempi, mutta on myös vaiheita, joissa niiden merkitys on niin ilmeinen, että tuskin selviäisi ilman. Näiden tarpeiden ja Lue lisää
Kun ajattelee elämänkaarta yleensäkin, kaiken takana on aina turvana ikiaikojen Jumala. Ajatelkaapa tuota sanaa: ikiaikojen. Onko meillä mitään hätää, kun muistamme, että ikiaikojen Jumala pitää meistä huolen?
Vaikka Jumala on turvamme, kaipaamme siltikin ajalliseen matkaan saattajia. On elämänvaiheita, joissa niiden tarve on vähäisempi, mutta on myös vaiheita, joissa niiden merkitys on niin ilmeinen, että tuskin selviäisi ilman. Näiden tarpeiden ja Lue lisää
Pyhäkoulussa puhuttiin rukouksesta
Uutiset 5.4. 07:00 | Suvi Hosionaho
Alajärven Rauhanyhdistyksen pyhäkoulua pidetään kuudessa pyhäkoulupiirissä sunnuntaiaamupäivisin. Noin kerran kuussa kokoonnutaan yhteispyhäkouluun rauhanyhdistyksen toimitalolle ennen kello 17 alkavia seuroja. Sisarukset Vilma (vas.) ja Anni Penninkangas osallistuivat pyhäkouluun viime sunnuntaina serkkunsa Helka Kytölän kanssa. Lue lisää
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry © 2014 - 2018