Haulla löytyi 5 hakuosumaa:
Kun minulla on kylmä, sen sydän säteilee lämpöä
Blogit 30.5. 06:43 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
Elämässä on joskus pitkiä välimatkoja. Tunnin ajomatkan päässä oleva saattaa sisäisesti tuntua olevan maailman toisella laidalla.
Ihmisellä on tarve hakeutua toisen vierelle, tukeutua toiseen, jakaa iloja, kokea välittämistä ja osoittaa sitä toiselle. Minulle ystävyys tuo elämisen onnea ja auttaa kevyempiin askeliin arjessa, taivastiellä. Siihen minä tarvitsen heitä ja he minua. Tähän tehtävään uskovainen ystävä on erityisen arvokas. Siksi toivon, että ystävyys pysyisi ikään kuin samalla aikavyöhykkeellä.
Joskus puhelimen nostaminen korvalle voi riittää tuomaan ystävän lähelle. Soitan puhelun iltamyöhään, oikeastaan jo yön puolella. Kun minua ahdistaa, siunaatko? Ystävä ei ajattele myöhäistä ajankohtaa, väsymystään. Hän on hetken kokonaan minua varten Lue lisää
Ihmisellä on tarve hakeutua toisen vierelle, tukeutua toiseen, jakaa iloja, kokea välittämistä ja osoittaa sitä toiselle. Minulle ystävyys tuo elämisen onnea ja auttaa kevyempiin askeliin arjessa, taivastiellä. Siihen minä tarvitsen heitä ja he minua. Tähän tehtävään uskovainen ystävä on erityisen arvokas. Siksi toivon, että ystävyys pysyisi ikään kuin samalla aikavyöhykkeellä.
Joskus puhelimen nostaminen korvalle voi riittää tuomaan ystävän lähelle. Soitan puhelun iltamyöhään, oikeastaan jo yön puolella. Kun minua ahdistaa, siunaatko? Ystävä ei ajattele myöhäistä ajankohtaa, väsymystään. Hän on hetken kokonaan minua varten Lue lisää
Tiedättekö sen kodin?
Blogit 16.9. 07:14 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
Tiedättekö sen viisaan pöllömuorin? Ei sitä, joka sanoo hu-huu, vaan sen, joka kysyy ”nukuitko hyvin” ja ”tuntuuko paremmalta”. Sen, jolla on elämänkokemusta monta repullista ja joka arvostaa itseään ja elämää ehdoitta. Tai sen toisen, joka välittää pullalla ja perunavellillä. Joka tuo säilötyt kurkut ja pikkelssit ja joka kasvattaa mansikat lapsenlapsiaan varten. Sen, jonka olemuksesta huokuu tyytyväisyys ja aito elämänilo.
Tiedättekö sitä erityistä enoa, renkipoikaa, joka elää rutiineista ja hailuotolautoista? Joka puhuu suviseuroista ja maakunnallisista tai vain olemassaolollaan opettaa, että taivas on.
Tiedättekö sen kodin, jonne mennään ja josta lähdetään? Jossa nauretaan ja itketään. Kodin, jossa rakastetaan. Lähennytään ja irtaannutaan. Jossa tehdään päätöksiä ja jossa saavat Lue lisää
Tiedättekö sitä erityistä enoa, renkipoikaa, joka elää rutiineista ja hailuotolautoista? Joka puhuu suviseuroista ja maakunnallisista tai vain olemassaolollaan opettaa, että taivas on.
Tiedättekö sen kodin, jonne mennään ja josta lähdetään? Jossa nauretaan ja itketään. Kodin, jossa rakastetaan. Lähennytään ja irtaannutaan. Jossa tehdään päätöksiä ja jossa saavat Lue lisää
Kaksitoista suuta ja kaksikymmentäneljä korvaa
Blogit 14.9. 07:08 | Päivämiehen verkkolehden vierasblogi
Vietin viikonlopun siskojeni, veljieni vaimojen ja äitini kanssa. Meitä oli yhteensä kaksitoista. Ympäri Suomea kokoonnuimme siskoni kotiin, kuka autolla, kuka lentämällä – taisi yksi kävelläkin naapurista.
Koko viikonlopun tunsin itseni äärettömän rikkaaksi. Ajatella, että minulla on näin paljon ihmisiä, joiden kanssa on niin helppo ja mukava olla! Siitä minä kiitin hiljaa mielessäni moneen kertaan. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikki aina sujuu mutkattomasti. Kaikilla meillä on omat tapamme, tottumuksemme ja etenkin ajatuksemme, joiden yhteensovittaminen ei ole helppoa.
Me tulimme monenlaisista elämäntilanteista. On pientä perhettä, suurta perhettä, syntymisen iloa, kuoleman surua, onnettomuuksien tuskaa ja jonkin mittapuun mukaan ihan tavallistakin elämää Lue lisää
Koko viikonlopun tunsin itseni äärettömän rikkaaksi. Ajatella, että minulla on näin paljon ihmisiä, joiden kanssa on niin helppo ja mukava olla! Siitä minä kiitin hiljaa mielessäni moneen kertaan. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikki aina sujuu mutkattomasti. Kaikilla meillä on omat tapamme, tottumuksemme ja etenkin ajatuksemme, joiden yhteensovittaminen ei ole helppoa.
Me tulimme monenlaisista elämäntilanteista. On pientä perhettä, suurta perhettä, syntymisen iloa, kuoleman surua, onnettomuuksien tuskaa ja jonkin mittapuun mukaan ihan tavallistakin elämää Lue lisää
Auttaako laastari?
Blogit 8.4. 06:15 | Sirkka Suominen
Kaksivuotias lapsenlapseni katsoo minua kirkkain silmin ja kysyy laastaria. Kysellessäni, mihin laastari tarvitaan, saan vastauksen, että Miljalle tuli paha mieli ja se pitää parantaa. Pieni miehenalku saa pätkän kuviollista lastenlaastaria sekä serkulleen että itselleen.
Lapset opettavat meitä aikuisia joka hetki. Lasten suhtautuminen toisen suruun on mutkatonta. Autetaan sillä tavalla, mikä on tuttua ja mikä osataan. Tässä tapauksessa laastaroimalla pahaa mieltä.
Milja istuu lattialla ja nyyhkyttää. Vierellä istuu pieni serkkupoika käsi lohduttavana Miljan käsivarrella ja koko pieni vartalo ojentautuneena Miljaa kohti. Miljalta kyselemällä paljastuu pahan mielen aiheuttaja. Asia on helppo korjata. Lipaston alle omille teilleen livahtanut pienen pieni mopo kaivetaan esille Lue lisää
Lapset opettavat meitä aikuisia joka hetki. Lasten suhtautuminen toisen suruun on mutkatonta. Autetaan sillä tavalla, mikä on tuttua ja mikä osataan. Tässä tapauksessa laastaroimalla pahaa mieltä.
Milja istuu lattialla ja nyyhkyttää. Vierellä istuu pieni serkkupoika käsi lohduttavana Miljan käsivarrella ja koko pieni vartalo ojentautuneena Miljaa kohti. Miljalta kyselemällä paljastuu pahan mielen aiheuttaja. Asia on helppo korjata. Lipaston alle omille teilleen livahtanut pienen pieni mopo kaivetaan esille Lue lisää
Säästä asiaa
Blogit 28.3. 11:59 | Inkeri Heikkala
Oli tänään taas surkea lumisade. Eilen kamala pakkanen ja toissapäivänä, voitko kurjempaa kuvitella, vihmoi alijäähtynyttä vettä! Ja kesällä sietämättömät helteet, milloin ei sattunut satamaan kaatamalla.
Tuttua, vai mitä?
Olen monta kertaa miettinyt, miksi ilmoista valitetaan niin mielellään. Yleensä sää on ensimmäinen puheenaihe ja joskus tekee mieli rääkyä, kun kanssapuhuja ei muista, että talven tapana on tarjota kaikenlaisia enemmän tai vähemmän hyytäviä variaatioita pakkas- ja lumisadeilmoista. Aivan joka ikinen talvi! Sitten olen miettinyt, että säästä valittaminen on varmaan vain turvallinen tapa purkaa omaa pahaa oloa. Ei ole helppo kertoa totuutta: Minä satun nyt vain olemaan niin pahalla tuulella. Tai Lue lisää
Tuttua, vai mitä?
Olen monta kertaa miettinyt, miksi ilmoista valitetaan niin mielellään. Yleensä sää on ensimmäinen puheenaihe ja joskus tekee mieli rääkyä, kun kanssapuhuja ei muista, että talven tapana on tarjota kaikenlaisia enemmän tai vähemmän hyytäviä variaatioita pakkas- ja lumisadeilmoista. Aivan joka ikinen talvi! Sitten olen miettinyt, että säästä valittaminen on varmaan vain turvallinen tapa purkaa omaa pahaa oloa. Ei ole helppo kertoa totuutta: Minä satun nyt vain olemaan niin pahalla tuulella. Tai Lue lisää
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry © 2014 - 2018