JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Hartauskirjoitukset

Us­ko­mal­la saam­me pal­kan Ju­ma­lal­ta

Hartauskirjoitukset
14.10.2020 8.45

Juttua muokattu:

13.10. 15:52
2020101315523520201014084500

SRK:n arkisto

SRK:n arkisto

Os­mo Heik­ka­la

Paa­va­lin Roo­ma­lais­kir­jees­sä yk­si pää­ai­heis­ta on us­kon­van­hurs­kaus. Kir­je ko­ros­taa ih­mi­sen omaa syn­ti­syyt­tä ja mah­dot­to­muut­ta Ju­ma­lan lain vaa­ti­mus­ten edes­sä.

”Kaik­ki ovat teh­neet syn­tiä ja ovat vail­la Ju­ma­lan kirk­kaut­ta, mut­ta saa­vat hä­nen ar­mos­taan lah­jak­si van­hurs­kau­den, kos­ka Kris­tus Jee­sus on lu­nas­ta­nut hei­dät va­paik­si” (Room. 3:23–24).

Van­han tes­ta­men­tin ajan us­ko­vai­set ei­vät vie­lä ol­leet saa­neet näh­dä ja kuul­la Jee­suk­ses­ta, hä­nen ope­tuk­sis­taan ja lu­nas­tus­työs­tään. Ju­ma­lan­pal­ve­luk­siin kuu­lui­vat uh­ri­me­not, ja Moo­sek­sen kir­jo­jen ope­tuk­set lais­ta oli­vat tär­kei­tä. He­kin kui­ten­kin tu­li­vat van­hurs­kaik­si eli Ju­ma­lal­le kel­paa­vik­si us­kon, ei­vät omien te­ko­jen­sa ja lain nou­dat­ta­mi­sen vuok­si. He us­koi­vat Ju­ma­lan lu­pauk­siin tu­le­vas­ta Va­pah­ta­jas­ta ja syn­tien so­vit­ta­jas­ta.

Paa­va­li nos­taa us­kon van­hurs­kau­des­ta esi­mer­kik­si Ab­ra­ha­min. Hä­nen elä­mään­sä kuu­lui ko­e­tuk­sen ai­ko­ja, suu­ria Ju­ma­lan lu­pauk­sia ja nii­den täyt­ty­mi­siä. Ju­ma­la lu­pa­si lä­hes sa­ta­vuo­ti­ail­le Ab­ra­ha­mil­le ja Saa­ral­le po­jan ja jäl­ke­läi­siä niin pal­jon kuin tai­vaal­la on täh­tiä (1. Moos. 15:5).

Epäi­lyk­sis­tään huo­li­mat­ta Ab­ra­ham us­koi. Hän us­koi Ju­ma­lan hy­vyy­teen ja ar­moon sil­loin­kin, kun poi­ka oli syn­ty­nyt ja vart­tu­nut ja Her­ra käs­ki uh­ra­ta hä­net. Raa­mat­tu to­dis­taa, et­tä Her­ra kat­soi hä­net van­hurs­kaak­si hä­nen us­kon­sa, ei­kä te­ko­jen­sa vuok­si. (Room. 4:3, 17–22.)

”Lu­paus ja us­ko kuu­lu­vat yh­teen sitä var­ten, et­tä kaik­ki oli­si ar­moa” (Room. 4:16). Ajal­li­ses­ta työs­tä me an­sait­sem­me pal­kan, mut­ta Ju­ma­lan mak­sa­maa palk­kaa ei voi an­sai­ta. Paa­va­li sa­noo näin: ”Työn­te­ki­jäl­le mak­set­tua palk­kaa ei kat­so­ta ar­mos­ta saa­duk­si vaan an­sai­tuk­si. Jos taas jol­la­kul­la ei ole an­si­oi­ta, mut­ta hän us­koo Ju­ma­laan, joka te­kee ju­ma­lat­to­man van­hurs­kaak­si, Ju­ma­la lu­kee hä­nen us­kon­sa van­hurs­kau­dek­si.” (Room. 4:4–5.)

Paa­va­li tie­si, mis­tä kir­joit­taa, sil­lä hän oli it­se ai­em­min yrit­tä­nyt nou­dat­taa tar­kas­ti Ju­ma­lan la­kia ja aja­tel­lut si­ten an­sait­se­van­sa pe­las­tuk­sen. Hän oli jopa vai­non­nut Ju­ma­lan val­ta­kun­taa luul­len si­ten pal­ve­le­van­sa Ju­ma­laa. Mut­ta Her­ra py­säyt­ti hä­net, rii­sui omis­ta an­si­ois­ta ja aut­toi nä­ke­mään, et­tä ai­noa tie tai­vaa­seen vie Jee­suk­sen so­vi­tus­työn ja sii­hen us­ko­mi­sen kaut­ta.

Paa­va­li kir­joit­ti: ”Laki tuli maa­il­maan sitä var­ten, et­tä rik­ko­mus tu­li­si suu­rem­mak­si. Mut­ta mis­sä syn­ti on tul­lut suu­rek­si, siel­lä on ar­mo tul­lut ylen­palt­ti­sek­si.” (Room. 5:20.)

Ju­ma­la on lu­van­nut hä­neen us­ko­vil­le ian­kaik­ki­sen elä­män luo­nan­sa tai­vaas­sa, an­ta­nut ai­no­an poi­kan­sa mei­dän lu­nas­ta­jak­sem­me ja odot­taa meil­tä vain us­koa. Kaik­ki tämä on an­net­tu meil­le Ju­ma­lan ar­mos­ta, ei­kä mei­dän omil­la töil­läm­me ole sii­nä mi­tään osuut­ta.

Loh­dul­li­nen ar­mon sa­no­ma kuu­luu vie­lä tä­män­kin ajan syn­tiin tai­pu­vai­sil­le ih­mi­sil­le. Syn­tien an­teek­si­an­ta­mus ja sii­tä kum­pu­a­va tun­non­rau­ha an­taa voi­mia myös kuu­li­ai­suu­teen Ju­ma­lan sa­nal­le. Tä­hän rau­haan ja tä­män ar­mon al­le Ju­ma­la kut­suu nii­tä­kin, jot­ka va­el­ta­vat vie­lä syn­ti­kuor­man al­la. Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta ju­lis­te­taan syn­tien an­teek­si­an­ta­mus­ta niin kau­an kuin Ju­ma­lan ai­ka on.

23.10.2020

Hän an­toi Is­ra­e­lil­le la­kin­sa ja käs­ki mei­dän isi­äm­me opet­ta­maan ne lap­sil­leen,

jot­ta tu­le­va­kin pol­vi ne tun­ti­si, jot­ta vas­te­des syn­ty­vät­kin ne op­pi­si­vat ja ker­toi­si­vat omil­le lap­sil­leen. Ps. 78:5–6

Viikon kysymys