JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Jou­lu­vie­ras

Päivämies
Matkaevääksi
17.12.2014 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:49
2020010123493520141217000000

”Jou­lu­ka­tu eli Kuok­ka­vie­ras syn­ty­mä­päi­vä­kes­teis­sä” -piir­ros jul­kais­tiin Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa ta­san kuu­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten.

Kari Suo­ma­lai­sen te­ke­mä piir­ros ää­nes­tet­tiin vuon­na 2009 Ka­rin kaik­kien ai­ko­jen suo­si­tuim­mak­si pi­la­piir­rok­sek­si. Piir­tä­jä ker­toi miet­ti­neen­sä ku­vaa teh­des­sään, mitä Jee­sus elä­es­sään sa­noi­si Hel­sin­gin jou­lu­kii­reis­tä. Ku­vas­sa jou­lu­va­lot pa­la­vat ja kaik­ki­al­la tun­gek­sii ih­mi­siä pa­ke­tit kai­na­lois­saan. Kai­kil­la on kii­re. Ka­dun reu­nal­la Jee­sus sei­soo or­von nä­köi­se­nä ker­jää­mäs­sä.

Piir­rok­sel­laan Kari osui jo vuon­na 1954 ai­van asi­an yti­meen. Kuva on nyt en­tis­tä ajan­koh­tai­sem­pi. ää­nes­tyk­sen tu­los Ka­rin suo­si­tuim­mas­ta piir­rok­ses­ta on toi­saal­ta osoi­tus sii­tä, kuin­ka suu­ren ris­ti­rii­dan use­at ih­mi­set nä­ki­vät jou­luun val­mis­tau­tu­mi­sen ja jou­lun to­del­li­sen sa­no­man vä­lil­lä.

Kuka seu­raa Her­ran tah­toa?

Mi­ten on ny­ky­ään? Kuin­ka moni enää us­koo, et­tä Ju­ma­lan poi­ka syn­tyi maa­il­maan? Kuka ha­lu­aa hil­jen­tyä ja nöyr­tyä vas­taa­not­ta­maan py­hän sa­no­man ja nou­dat­taa sitä elä­mäs­sään? Pro­feet­ta Je­re­mi­an sa­no­ma oman ai­kan­sa hy­vin­voin­nin kes­kel­lä elä­neel­le kan­sal­le oli: An­ta­kaa kun­nia Ju­ma­lal­le, en­nen kuin tu­lee pi­meä (Jer. 13:16). Tämä sa­no­ma tun­tuu maal­lis­tu­nees­sa ajas­sam­me en­tis­tä ajan­koh­tai­sem­mal­ta.

Jou­lun pro­fe­tia (Jes. 9:1–6) pu­huu kan­sas­ta, joka va­el­taa pi­mey­des­sä ja ih­mi­sis­tä, jot­ka asu­vat kuo­le­man var­jon maas­sa. Nä­em­me kaik­ki­al­la ym­pä­ril­läm­me nämä kuo­le­man syn­kät var­jot ja pi­me­äs­sä va­el­ta­van kan­san, joka ei ha­lua an­taa kun­ni­aa Ju­ma­lal­le. Voim­me hy­väl­lä syyl­lä ky­syä: Kuka seu­raa Her­ran tah­toa? Kuka ka­tuu pa­huut­taan? Ju­ma­lal­le voi­daan an­taa kun­nia vain nou­dat­ta­mal­la hä­nen tah­to­aan. Sen hän on il­moit­ta­nut py­häs­sä sa­nas­saan.

Tun­non val­keus

Jou­lun Her­ra voi vie­lä­kin tuo­da ko­tei­him­me va­lon. Kuo­le­man var­jon maas­sa lois­taa kirk­kaus. Hä­tään­ty­neen ih­mi­sen vai­vaan tuli pyhä vas­taus Bet­le­he­min tal­lis­sa. Jou­lun Her­ra syn­tyi vaa­ti­mat­to­mis­sa olois­sa. Hä­nes­tä il­moi­tet­tiin en­sin köy­hil­le pai­me­nil­le. Rik­kaat ku­nin­kaat­kin nöyr­tyi­vät hä­nen edes­sään.

Jou­lun Her­ra asuu vie­lä­kin usein hal­val­ta näyt­tä­vän kan­san­sa kes­kel­lä. Sen si­säi­sen ole­muk­sen voi näh­dä vain uu­des­ti­syn­ty­mäl­lä (Joh. 3:5). Hä­nen ni­men­sä on Im­ma­nu­el – Her­ra mei­dän kans­sam­me (Jes. 7:14). Hän on pais­ta­nut tun­non val­keu­den us­ko­vien sy­dä­meen (2. Kor. 4:6).

Jee­sus on pa­ras jou­lu­lah­jam­me. Voim­me kuul­la hä­nen ää­nen­sä ja seu­ra­ta hä­nen tah­to­aan. Hän on ai­van lä­hel­läm­me, suus­sam­me ja sy­dä­mes­säm­me. Hän on ar­mo ja to­tuus. Hä­nen ni­mes­sään ja ve­res­sään saar­na­taan an­teek­si­an­ta­mus­ta kai­kil­le ka­tu­vil­le ja rau­haa et­si­vil­le. Jee­sus on rau­han­ruh­ti­nas, vä­ke­vä Ju­ma­la, joka voi an­taa rau­han sy­dä­meen. Evan­ke­liu­mi voi Ju­ma­lan lah­ja­na syn­nyt­tää sen vas­taa­not­ta­jas­sa us­kon, tuo­da loh­dun ja an­taa elä­vän toi­von ikui­ses­ta elä­mäs­tä.

Rau­han lap­set

Ra­kas mat­ka­ys­tä­vä, sinä köy­hien pai­men­ten si­sar ja veli! Ju­ma­lan val­ta­kun­ta on rau­han las­ten val­ta­kun­ta. Pi­de­tään Ju­ma­lan sana va­lo­na us­kon tiel­lä. Ah­ke­roi­daan säi­lyt­tää us­ko ja hyvä oma­tun­to. Kun kul­jem­me en­ti­siä tei­tä, säi­ly­täm­me si­säi­sen rau­han ja le­von (Jer. 6:16). To­del­lis­ta jou­lua vie­täm­me sy­dä­mes­säm­me. Elä­vä us­ko on van­hurs­kaut­ta, rau­haa ja iloa Py­häs­sä Hen­ges­sä.

Vaa­ti­mat­to­mis­sa­kin olois­sa voi­daan jou­lu­na iloi­ta ja kiit­tää Jee­suk­sen syn­ty­mäs­tä ja rie­mui­ten lau­laa Va­pah­ta­jas­tam­me, joka tuli mei­dän kes­kel­lem­me. Sil­loin Jee­sus ei ole vain kuok­ka­vie­ras.

”Taas ai­ot jou­lu­vie­raak­se­ni ja saa­vut Jee­sus meil­le­kin. Oi avaa it­se sy­dä­me­ni, sun et­tä vas­taa­not­tai­sin.” (Hil­ja Haah­ti)

Mark­ku Sep­pä­nen

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 17.12.2014.

4.7.2020

"Minä ope­tan si­nua", sa­noo Her­ra, "minä osoi­tan si­nul­le oi­ke­an tien. Minä neu­von si­nua, kat­see­ni seu­raa as­ke­lei­ta­si." Ps. 32:8

Viikon kysymys