Kesä on kohta takana, ja on aika siirtyä kohti syksyn aherruksia. Moni on kesän aikana saanut tiedon tulevasta opiskelupaikasta ja suunnittelee uteliaana ja toiveikkaana elämäänsä uudessa ympäristössä. Uusi tilanne voi myös jännittää, ehkä pelottaakin.
Osa on joutunut toteamaan, että toivotun opinahjon ovet eivät vielä auenneet. On tehtävä vielä töitä tai keksittävä joku muu suunnitelma tulevaisuutta varten.
Tulevaisuutta on hyvä suunnitella ja miettiä. Ilman omia suunnitelmia asioita ei tapahdu. On kuitenkin hyvä varautua siihen, että kaikki suunnitelmat eivät toteudu.
Toivo kurkottaa tulevaisuuteen
On sanottu, että viimeisenä kuolee toivo. Tästä näkökulmasta on kirjoitettu historiallisia ja poliittisia muistelmia, joissa on käyty läpi vaikeita historian tilanteita. Sanonta kertoo siitä, että toivo tulevasta, paremmasta sellaisesta, auttaa kestämään vaikeissakin tilanteissa.
Ajatus tulevaisuudesta ja toivosta on myös raamatullinen. Jeremian kirjassa ne liitetään toisiinsa. ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte, ja minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra. Minä käännän teidän kohtalonne ja kokoan teidät kaikkien kansojen seasta, kaikkialta, minne olen teidät karkottanut. Minä tuon teidät takaisin siihen paikkaan, mistä minä vein teidät pakkosiirtolaisuuteen.” (Jer. 29:11–14.)
Toivo tulevasta, usein epärealistisenakin, antaa voimia käydä eteenpäin. Se kurkottaa positiivisena kohti tulevaa ympäröivän maailman keskellä. ”Vaikka tietäisin, että huomenna tulee maailmanloppu, istuttaisin tänään omenapuun.” Tämä Martti Lutherin nimissä usein esitetty ajatus liittää toivon ja tulevaisuusnäkymän raamatullisesti toisiinsa. Mitä tahansa tapahtuukin, on toivo ankkuroitunut hyvään tulevaisuuteen, parhaaseen mahdolliseen.
Toivo uskon ja rakkauden rinnalla
Raamatun mukaan tulevaisuuteen ankkuroitu toivo kurkottaa Jumalan valtakunnan osallisuudessa kohti iankaikkisuutta. Apostoli Paavalin kirjeissä toivo on keskeinen käsite, ja hän nostaa sen uskon ja rakkauden rinnalle.
Toivo on lähtöisin Jumalasta, ja pelastuksen toivo tuottaa uskovaiselle iloa. Vihkipareille usein luetaan kuin evääksi mukaan yhteiselle matkalle korinttolaiskirjeen kohta: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” (1. Kor. 13:13.)
Kirjailija Mika Waltarin sanoin ”ihminen uskoo sitä, mitä hän toivoo”. Tulevaisuudesta emme ihmisinä tiedä, mutta Jeremian kirjan mukaan Jumala antaa tulevaisuuden ja toivon. Siihen on hyvä ja turvallista uskoa.
Jari Wihersaari
Julkaistu Päivämiehessä 17.8.2016
Kuva: Hanna Kantola
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.