Kilvoituksesta muistuu mieleeni kertomus lintuparista, joka oli koko alkukesän rakentanut pesää ikkunalaudalle. Talon asukas varoi avaamasta ikkunaa, ettei pudottaisi pesää maahan.
Eräänä päivänä tuo varovaisuus kuitenkin unohtui. Ikkunaa avatessa pesä tipahti maahan ja hajosi. Linnut lennähtivät ikkunalaudalle ihmettelemään, missä pesä oli.
Talon asukas katseli lintuja säälien. Seuraavana päivänä hän huomasi lintujen aloittaneen pesän rakentamisen uudelleen – samaan paikkaan.
Toisena esimerkkinä kilvoituksesta muistan kilpajuoksijan, joka kaatui kesken matkan. Toiset kilpailijat jatkoivat matkaa etääntyen uhkaavan kauas. Juoksija nousi ylös ja jatkoi matkaansa.
Vähä vähältä kaatunut juoksija sai kilpakumppaninsa kiinni ja voitti juoksun – vertaansa vailla olevalla ajalla.
Kilvoittelija uskaltaa luottaa sinnikkäästi keinoihinsa päämäärän saavuttamiseksi vastoinkäymisistä huolimatta. Kun sinnikkäästi jatkaa eikä luovuta, pääsee lopulta maaliin.
Heprealaiskirjeen 11. luku kertoo Vanhan testamentin ajan uskon kilvoituksesta ja kilvoittelijoista: Abel, Henok, Nooa, Abraham, Saara, Iisak, Jaakob, Joosef, Mooses, Rahab, Gideon, Barak, Simson, Jefta, Daavid, Samuel ja profeetat.
”Uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodissa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot” (Hepr. 11:33–34).
Uuden testamentin kilvoittelijoita olivat Johannes Kastaja, Jeesus ja Paavali. Uskon kautta he luopuivat maailman vallasta, rahasta ja hyvinvoinnista. He tyytyivät vähään tietäen, että uskon kilvoitus tuottaa katoamattoman palkinnon taivaassa.
Paavali itse rohkaisi aikalaisiaan kilvoittelemaan hyvän uskon kilvoituksen ja pitämään uskon ja hyvän omantunnon, jottei usko koe haaksirikkoa.
Matti Kontkanen
Julkaistu Päivämiehessä 4.12.2019
Kuvituskuva: Lasse Kokko
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys