JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Luo­tan si­nun ar­moo­si

Matkaevääksi
27.1.2021 7.30

Juttua muokattu:

27.1. 09:17
2021012709170220210127073000

Arttu Alasaarela

Arttu Alasaarela

Jor­ma Vuor­ma

Ih­mi­set saat­ta­vat luo­kitel­la toi­si­aan saa­vu­tus­ten, an­si­oit­ten, ase­man tai kou­lu­tuk­sen pe­rus­teel­la. Nuo­ruu­des­ta­ni muis­tan erään van­han pu­hu­ja­vel­jen, joka oli vä­hem­pi­o­sais­ten ih­mis­ten hyvä ys­tä­vä. Hän vie­rai­li myös van­ki­las­sa pi­tä­mäs­sä seu­ro­ja. Mo­net van­geis­ta­kin sai­vat kuul­la loh­dul­li­sen sa­no­man ja syn­tien an­teek­si an­ta­mi­sen evan­ke­liu­min.

Mat­ti Suo puo­les­taan ker­toi erääs­sä saar­nas­saan van­gis­ta, jon­ka pre­si­dent­ti saat­toi va­paut­taa. Suon mu­kaan va­pau­tuk­sen sa­no­ma ei kui­ten­kaan vie­lä va­pau­ta van­kia, vaan hän on va­paa vas­ta sen jäl­keen, kun var­ti­ja avaa sel­lin oven avai­mel­la.

Ih­mi­nen voi lu­kea ja kuul­la Ju­ma­lan sa­nan ope­tus­ta elä­män­sä eri vai­heis­sa. Hän voi ol­la vies­til­le myö­tä­mie­li­nen ja ul­ko­nai­ses­ti hy­vin elä­vä ih­mi­nen, omis­ta­mat­ta kui­ten­kaan sy­dä­mes­sään us­ko­mi­sen lah­jaa. Kun Ju­ma­la an­taa ih­mi­sel­le syn­nin­tun­non ja pa­ran­nuk­sen ar­mon, tämä pää­see naut­ti­maan ja iloit­se­maan us­ko­mi­sen lah­jas­ta.

Ju­ma­la avaa Py­hän Hen­gen kaut­ta sa­naan­sa ja aut­taa ih­mi­sen myös us­ko­maan Ju­ma­lan sa­nan kir­joi­tuk­sia. Ju­ma­lan lap­si on osal­li­nen Py­hän Hen­gen lah­jas­ta ja voi täl­löin myös saar­na­ta evan­ke­liu­mia.

Daa­vi­din elä­mäs­sä Ju­ma­lan apu tuli lä­hel­le, kun Ju­ma­la aut­toi hä­net lan­kee­mus­ten tiel­tä va­pau­den tiel­le. Daa­vid sai syn­tin­sä an­teek­si ja koki ar­mon tun­te­mi­sen. Sik­si hä­nen oli help­po lau­laa ylis­tys­tä Ju­ma­lal­le: ”Minä luo­tan si­nun ar­moo­si, saan iloi­ta si­nun avus­ta­si. Minä lau­lan kii­tos­ta Her­ral­le, hän pi­tää mi­nus­ta huo­len.” (Ps. 13:6.)

Us­ko­mi­sen lah­ja tuo elä­mään luot­ta­mus­ta ja iloa. Luot­ta­mus Ju­ma­lan joh­da­tuk­seen voi puo­les­taan ka­do­ta, jos ih­mi­nen läh­tee ha­ke­maan omia eh­to­ja us­ko­mi­seen. Ny­ky­ai­ka ruok­kii val­vo­mat­to­muut­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa us­kos­sa. Syn­ti voi tul­la lu­val­li­sek­si ja sil­loin ka­to­aa myös elä­mä­ni­lo. Jo­kai­nen tar­vit­see ih­mi­siä, jot­ka aut­ta­vat ta­kai­sin oi­ke­an va­pau­den, luot­ta­muk­sen ja ilon tiel­le.

Lau­lun­te­ki­jä on kir­joit­ta­nut Jee­sus, ar­mos­sa­si mi­nun on­ne­ni on (SL 74). Ju­tu­tin lau­lun kir­joit­ta­jaa Tar­mo Huo­vis­ta ke­sä­seu­rois­sa vuo­sia sit­ten. Ker­roin hä­nel­le käyt­tä­vä­ni usein tätä lau­lua en­nen saar­naa ja et­tä lau­lun sa­nat oli­vat ruok­ki­neet mi­nua. Hän to­te­si: ”On mu­ka­va, jos sa­nois­ta on saa­nut mat­ka­e­väs­tä.”

Us­ko tar­vit­see hoi­toa ja sa­nan kuu­le­mis­ta. Sik­si kan­nat­taa kuun­nel­la Ju­ma­lan ään­tä hä­nen seu­ra­kun­nas­saan. Syn­ti tuo kuu­le­mi­sel­le es­tei­tä. El­lei ih­mi­nen lai­naa kor­vi­aan Ju­ma­lan sa­nan kuu­loon, vi­hol­li­nen saa hä­nes­tä hel­pos­ti saa­liin, ja ih­mi­nen jou­tuu us­kon­sa puo­les­ta haak­si­rik­koon.

Van­he­tes­sa kuu­lo voi hei­ken­tyä. Isäl­tä­ni ka­to­si vii­mei­si­nä vuo­si­na kuu­lo ko­ko­naan. Kes­kus­te­lim­me kir­joit­ta­mal­la tai hän luki huu­lil­ta. Kuo­lin­vuo­teen ää­rel­lä saar­na­sin hä­nel­le evan­ke­liu­min. Hän seu­ra­si huul­ten lii­ket­tä ja siu­naa­via kä­siä. Hän to­te­si: ”Ha­lu­an us­koa.” Vä­hän mie­tit­ty­ään hän jat­koi: ”Ju­ma­lan ar­mos­ta.”

Tätä us­ko­mi­nen on yk­sin­ker­tai­suu­des­saan. Ha­lua sei­soa Ju­ma­lan sa­nan pe­rus­tal­la, kos­ka se on tiem­me val­keus. Tämä yk­sin­ker­tai­nen sa­no­ma louk­kaa mo­nia. Us­ko­vai­set voi­vat pyy­tää, et­tä Ju­ma­la avai­si ar­mon­sa myös heil­le, jot­ka ovat sen ka­dot­ta­neet.

Ju­ma­la tie­tää kaik­kien ih­mis­ten elä­män­vai­heet ja tar­peet. Poik­keuk­sel­li­ses­sa­kin ajas­sa on tur­val­lis­ta us­koa ja iloi­ta Ju­ma­lan avus­ta. Daa­vid ku­va­si tun­to­jaan psal­min 18 ja­kees­sa 2: ”Minä ra­kas­tan si­nua, Her­ra, sinä olet mi­nun voi­ma­ni.”

14.4.2021

Me ju­lis­tam­me teil­le ilo­sa­no­man: Min­kä Ju­ma­la lu­pa­si mei­dän isil­lem­me, sen hän on täyt­tä­nyt meil­le, hei­dän lap­sil­leen. Hän on he­rät­tä­nyt Jee­suk­sen kuol­leis­ta. Ap. t. 13:32–33

Viikon kysymys