JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Pitkän tähtäimen valintoja

Päivämies
Matkaevääksi
23.5.2018 7.03

Juttua muokattu:

31.12. 09:27
2019123109274920180523070300

Hep­re­a­lais­kir­jeen 11. luku al­kaa sa­noil­la ”us­ko on sen to­del­li­suut­ta, mitä toi­vo­taan, sen nä­ke­mis­tä, mitä ei näh­dä” (Hepr. 11:1). Tä­män jäl­keen kir­joit­ta­ja ku­vaa en­nen omaa ai­kaan­sa elä­nei­den us­ko­vais­ten elä­män kaut­ta, mi­ten us­ko on elet­ty to­dek­si. Us­kon kaut­ta heil­lä oli elä­mäs­sä suun­ta ja luot­ta­mus Ju­ma­lan lu­pauk­siin. Suun­ta oli koh­ti tai­vaal­lis­ta isän­maa­ta.

Faa­ra­on ho­vin hoi­vis­sa

Kir­joit­ta­ja ot­taa yh­dek­si roh­kai­se­vak­si esi­mer­kik­si Moo­sek­sen. Moo­ses syn­tyi ai­ka­na, jol­loin Ju­ma­lan omai­suus­kan­saa is­ra­e­li­lai­sia vai­not­tiin. Elet­tiin hä­dän ja ah­dis­tuk­sen al­la. Vaik­ka ti­lan­ne oli sama kai­kil­la, eli jo­kai­nen per­he sen it­se to­dek­si omas­sa elä­mäs­sään. Moo­sek­sen van­hem­mat ei­vät voi­neet suos­tua mää­räyk­seen lap­sen sur­maa­mi­ses­ta, vaan pii­lot­te­li­vat tätä kol­me kuu­kaut­ta. Sit­ten Moo­ses las­ket­tiin kais­la-ar­kus­sa vir­ran vie­tä­väk­si. (2. Moos. 2: 2–3.)

Moo­ses ei huk­ku­nut vir­taan vaan pe­las­tui. Hä­net löy­si faa­ra­on ty­tär, joka tie­si isän­sä mää­räyk­sen, mut­ta lap­sen it­ku sai hä­net sää­li­mään tätä. Moo­ses vart­tui faa­ra­on ho­vis­sa, ja kaik­ki mitä siel­lä oli, oli­si tul­lut ker­ran hä­nel­le. Hep­re­a­lais­kir­jeen kir­joit­ta­ja ker­too, et­tä var­tut­tu­aan Moo­ses kiel­täy­tyi esiin­ty­mäs­tä faa­ra­on tyt­tä­ren­poi­ka­na (Hepr. 11:24). Mikä sai Moo­sek­sen luo­pu­maan hä­nel­le lu­va­tus­ta kun­ni­as­ta ja rik­kaas­ta tu­le­vai­suu­des­ta? Kir­joit­ta­ja ker­too: kos­ka Moo­ses us­koi.

Va­lin­nat teh­dään oman­tun­non ää­nel­lä

Moo­ses oli­si saa­nut kai­ken rik­kau­den elä­es­sään faa­ra­on tyt­tä­ren­poi­ka­na. Vart­tu­es­saan hän näki kui­ten­kin pa­rem­pa­na elää Ju­ma­lan kan­san yh­tey­des­sä kär­sien vai­vaa yh­des­sä hei­dän kans­saan (Hepr. 11:25).

Us­ko ava­si ik­ku­nan toi­seen to­del­li­suu­teen: hän näki edes­sä ole­vat vaih­to­eh­dot ja ym­mär­si tär­ke­äm­mäk­si ta­voi­tel­la tai­vaan ko­tia, ian­kaik­kis­ta elä­mää kuin ajal­lis­ta nau­tin­toa. Moo­ses teki va­lin­nan. (Hepr. 11:26–27.)

Ju­ma­lan lap­sen osa ei ole muut­tu­nut. Edel­leen eläm­me maa­il­mas­sa, jos­sa teh­dään va­lin­to­ja. Jos­kus voi­si tun­tua hel­pom­mal­ta suos­tua elä­mään toi­sel­la ta­val­la kuin min­kä tie­tää si­sim­mäs­sään oi­ke­ak­si. Roo­ma­lais­kir­jees­sä (6:22) muis­tu­te­taan, et­tä olem­me pääs­seet va­paik­si syn­nis­tä ja tul­leet Ju­ma­lan pal­ve­li­joik­si, ja ker­ran saam­me ian­kaik­ki­sen elä­män. Ian­kaik­ki­suu­des­sa kaik­ki kyy­ne­leet pyy­hi­tään pois ja ajan vai­vat jää­vät taak­se (Ilm. 7:13-17). Mut­ta sii­hen as­ti, kun­nes olem­me pe­ril­lä, eläm­me ajan kes­kel­lä, mis­sä eteen tu­lee kiu­sauk­sia ai­heut­ta­via ti­lan­tei­ta.

Hep­re­a­lais­kir­jees­sä muis­tu­te­taan Hä­nes­tä, joka voit­ti kaik­ki kiu­sauk­set ja voi sik­si aut­taa jo­kais­ta kiu­sauk­sis­sa ole­vaa. Kris­tus on evan­ke­liu­mis­sa it­se läs­nä ja kans­sam­me. Us­kos­sa saam­me luot­taa lu­pauk­seen syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta ja ian­kaik­ki­ses­ta elä­mäs­tä. Oman us­kon­tai­pa­leen kul­ke­mi­ses­sa roh­kai­see rin­nal­la kul­ke­va jouk­ko.

Sa­ka­ri Typ­pö

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 23.5.2018

Ku­vi­tus­ku­va: Lu­ki­jan kuva / Ani­ta Ke­rä­nen

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys