JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Raa­mat­tuun poh­jau­tu­val­la pu­heel­la on vah­va poh­ja

Matkaevääksi
11.12.2019 7.00

Olin taan­noin seu­rois­sa Si­mon Ala­nie­men kou­lul­la. Pal­ve­le­mas­sa oli Vil­le Suu­ta­ri. Sana avau­tui hä­nel­le. Ihai­lim­me hä­nen hy­vää muis­ti­aan ja per­soo­nal­lis­ta mur­ret­taan sekä pit­kiä ja sa­na­tark­ko­ja raa­ma­tun­lai­nauk­sia. Nuo­ruu­des­saan Suu­ta­ri oli lu­ke­nut Raa­ma­tun lä­vit­se usei­ta ker­to­ja.

Saar­na kes­ti yh­den tun­nin ja 45 mi­nuut­tia. Se ei tun­tu­nut lii­an pit­käl­tä. ”Si­nun sa­nas on mi­nun jal­kai­ni kynt­ti­lä ja val­keus teil­lä­ni” (Ps. 119:105).

Eri­seu­ran tais­te­lui­den ai­koi­hin 60 vuot­ta sit­ten isä­ni et­si Raa­ma­tus­ta vas­tauk­sia opil­li­siin ris­ti­rii­toi­hin. Apos­to­li kir­joit­taa kir­jees­sään Ju­ma­lan sota-aseis­ta. Niis­sä on vain yk­si lyö­mä­a­se, hen­gen miek­ka, Ju­ma­lan sana. Kun us­ko­vai­nen pu­huu ar­mos­ta osat­to­mil­le pa­ran­nuk­sen tar­peel­li­suu­des­ta, pu­heel­la on vah­va poh­ja, kun se poh­jau­tuu sii­hen, mi­ten Raa­mat­tu asi­as­ta opet­taa.

Olen leik­ki­säs­ti sa­no­nut, et­tä olen am­ma­til­ta­ni saar­no­jen kuun­te­li­ja. Kant­to­rin teh­tä­väs­sä olen kuun­nel­lut tu­han­sia saar­no­ja. On ol­lut ilo kuun­nel­la saar­no­ja, joi­ta oh­jaa Ju­ma­lan Pyhä Hen­ki.

Lap­ses­ta läh­tien olen naut­ti­nut Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa pi­de­tyis­tä saar­nois­ta, kun Raa­mat­tua se­li­te­tään ja se­li­tys­tä vah­vis­te­taan toi­sil­la Ju­ma­lan sa­nan pai­koil­la. Tämä val­ta­kun­ta on vah­val­la pe­rus­tuk­sel­la.

”Te et­te siis enää ole vie­rai­ta ja muu­ka­lai­sia, vaan kuu­lut­te Ju­ma­lan per­hee­seen, sa­maan kan­saan kuin py­hät. Te olet­te ki­viä sii­nä ra­ken­nuk­ses­sa, jon­ka pe­rus­tuk­se­na ovat apos­to­lit ja pro­fee­tat ja jon­ka kul­ma­ki­ve­nä on it­se Kris­tus Jee­sus. – – Ja hän liit­tää tei­dät­kin Hen­gel­lään ra­ken­nus­ki­vi­nä Ju­ma­lan asu­muk­seen.” (Ef. 2:19–22.)

Sil­loin kun ei ol­lut vie­lä kir­joi­tet­tua sa­naa, van­hem­mat ker­toi­vat lap­sil­leen Ju­ma­lan luo­mis­töis­tä ja ih­meis­tä, kun­nes kir­joi­tus­tai­to ke­hit­tyi ja Ju­ma­lan il­moi­tuk­sia alet­tiin saat­taa kir­jal­li­seen muo­toon.

Pyhä Hen­ki on kai­ken ai­kaa val­vo­nut, et­tei Ju­ma­lan il­moi­tus, Sana, ole muut­tu­nut.

Apos­to­li Pie­ta­ri tii­vis­tää tä­män sa­no­maan: ”Sik­si me voim­me en­tis­tä lu­jem­min luot­taa pro­fee­tal­li­seen sa­naan. Ja hy­vin teet­te te­kin, jos kiin­ni­tät­te kat­seen­ne sii­hen kuin pi­me­äs­sä lois­ta­vaan lamp­puun kun­nes päi­vä sa­ras­taa ja koin­täh­ti syt­tyy tei­dän sy­dä­mis­sän­ne. En­nen muu­ta tei­dän on ol­ta­va sel­vil­lä sii­tä, et­tei­vät py­hien kir­joi­tus­ten en­nus­tuk­set ole ke­nen­kään omin neu­voin se­li­tet­tä­vis­sä. Yk­si­kään pro­fee­tal­li­nen sana ei ole tul­lut jul­ki ih­mis­ten tah­dos­ta, vaan ih­mi­set ovat pu­hu­neet Py­hän Hen­gen joh­dat­ta­mi­na sen, min­kä ovat Ju­ma­lal­ta saa­neet.” (2. Piet. 1:19–21.)

Kun Jee­sus ai­ka­nan­sa teki tiet­tä­väk­si Ju­ma­lan tah­toa, hän ve­to­si usein Moo­sek­seen ja pro­feet­toi­hin ava­ten us­kon nä­kö­a­lo­ja niin omil­le ope­tus­lap­sil­leen kuin epä­us­koi­sil­le kuu­li­joil­leen. Pie­ta­rin saar­na oli voi­mal­lis­ta ker­ron­taa sii­tä, mi­ten Ju­ma­lan suun­ni­tel­mat ovat to­teu­tu­neet Jee­suk­ses­sa ja hä­nen so­vin­to­työs­sään. Mo­net kuu­li­jat, jot­ka us­koi­vat Py­häl­tä Hen­gel­tä vai­ku­te­tun saar­nan, pää­si­vät sa­mas­ta Hen­ges­tä osal­li­sek­si ja sai­vat syn­tin­sä an­teek­si.

Ai­nut­ker­tai­nen ih­me oli myös se, kun eri kie­li­kun­nis­ta ole­vat ih­mi­set kuu­li­vat Pie­ta­rin saar­nan omal­la äi­din­kie­lel­lään ja tu­han­net ih­mi­set us­koi­vat sen. Sil­loin tuli us­ko kuu­los­ta ja kuu­lo Ju­ma­lan sa­nan kaut­ta. Tämä Ju­ma­lan sää­tä­mä ar­mo­jär­jes­tys on voi­mas­sa vie­lä­kin. Vaik­ka tai­vas ja maa huk­kuu, Ju­ma­lan sana ei mil­loin­kaan hä­viä.

Pek­ka Syr­jä­nie­mi

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 11.12.2019