JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Us­ko ja kas­te

Matkaevääksi
24.2.2016 10.00

KUVA: ELISA RAAPPANA

Kas­te­käs­kyä an­ta­es­saan Jee­sus oli jo suo­rit­ta­nut hä­nel­le an­ne­tun lu­nas­tus­teh­tä­vän. Hän oli nyt jät­tä­mäs­sä tä­män maa­il­man. Ope­tus­lap­set oli­vat edel­leen häm­men­nyk­sen val­las­sa. Tii­vis yh­des­sä­o­lo mes­ta­rin seu­ras­sa, ilo us­kon lah­jas­ta ja kaik­ki ih­me­te­ot oli­vat­kin päät­ty­neet Jee­suk­sen ris­tiin­nau­lit­se­mi­seen Gol­ga­tan kes­kim­mäi­sel­le ris­til­le. Pää­si­äi­saa­mun tyh­jä hau­ta ja Jee­suk­sen il­mes­ty­mi­nen hei­dän kes­kel­leen lu­kit­tu­jen ovien ta­ka­na sai­vat ai­kaan häm­men­nyk­sen ja jäl­leen­nä­ke­mi­sen ilon.

Vah­vis­tus­ta Ju­ma­lan sa­nas­ta

Nyt Jee­sus ta­pa­si nuo yk­si­tois­ta ope­tus­las­ta Ga­li­le­as­sa. Ope­tus­las­ten käy­des­sä kes­kus­te­lua vii­me ai­ko­jen ta­pah­tu­mis­ta Jee­sus il­mes­tyi hei­dän kes­kel­leen ja ter­veh­ti hei­tä: ”Rau­ha ol­koon teil­le!” Hän muis­tut­ti ope­tus­lap­sia sii­tä, mitä Raa­ma­tus­sa on kir­joi­tet­tu ja mitä hän ai­kai­sem­min oli heil­le pu­hu­nut lu­nas­tus­teh­tä­väs­tään. Jee­sus vah­vis­ti ope­tus­lap­sia Ju­ma­lan sa­nal­la.

Mo­nil­la meil­lä on oma­koh­tai­sia ko­ke­muk­sia ti­lan­tees­ta, jos­sa olem­me ope­tus­las­ten ta­voin epäil­leet us­kon riit­tä­vyyt­tä ja ol­leet jos­kus häm­men­nyk­sen­kin val­las­sa. Ju­ma­lan sa­nan kuu­los­sa olem­me vah­vis­tu­neet ja sy­dä­mel­le on syn­ty­nyt ilo. Olem­me ko­ke­neet ku­ten Tuo­mas koki: ”Mi­nun her­ra­ni ja mi­nun Ju­ma­la­ni!”

Teh­tä­vä ope­tus­lap­sil­le

Jee­sus jät­tää ope­tus­lap­sil­le teh­tä­vän. On hyvä huo­ma­ta, et­tä hän jät­ti tä­män teh­tä­vän omil­le ope­tus­lap­sil­leen, ei esi­mer­kik­si yli­pa­peil­le ja kir­ja­nop­pi­neil­le. En­sik­si hän käs­ki opet­taa kaik­kea kan­saa. Hän ei aset­ta­nut ope­tus­työl­le maan­tie­teel­li­siä ra­jo­ja, mut­ta käs­ki aloit­taa ope­tus- ja saar­na­teh­tä­vän Je­ru­sa­le­mis­ta, ko­ti­ken­täl­tä.

Jee­sus ke­hot­ti kas­ta­maan ih­mi­siä. On hyvä huo­ma­ta tämä jär­jes­tys, us­ko ja kas­te. Kun me saa­tam­me pie­nen lap­sen kas­teel­le, hä­nel­lä on jo us­ko Ju­ma­lan an­ta­ma­na lah­ja­na, ja kas­te on hy­vän oman­tun­non liit­to Ju­ma­lan kans­sa. Mi­ten us­ko sit­ten syn­tyy? Tämä on­kin mer­kil­li­nen asia. Jee­sus jät­ti ope­tus­vi­ran omil­leen. Hän it­se opet­ti: ”Teh­kää pa­ran­nus ja us­ko­kaa evan­ke­liu­mi”. Jee­sus lä­het­ti ope­tus­lap­sen­sa saar­naa­maan pa­ran­nus­ta ja syn­tien an­teek­si­an­ta­mus­ta. Hän lu­pa­si: ”Joi­den syn­nit te an­teek­si an­nat­te, niil­le ne ovat an­teek­si an­ne­tut.”

Kei­tä Jee­sus lä­het­ti evan­ke­liu­min työ­hön? Hän lä­het­ti omat ope­tus­lap­sen­sa, jo en­nen us­ko­neet. Tämä työ jat­kuu. Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta edel­leen ju­lis­te­taan, et­tä saat us­koa kaik­ki syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä. Evan­ke­liu­mis­sa on voi­ma jo­kai­sel­le sen us­ko­val­le au­tuu­dek­si. Kun us­koo, syn­ti vaih­tuu ar­moon, kuor­ma pu­to­aa pois ja kuo­le­man­pe­lon ti­lal­le tu­lee Ju­ma­lan rau­ha ja pe­las­tus­var­muus.

Lu­paus kan­taa

Jee­sus an­taa ope­tus­lap­sil­le neu­von, joka on juu­ri nyt erit­täin ajan­koh­tai­nen: ”Opet­ta­kaa hei­tä pi­tä­mään kaik­ki, mitä minä olen teil­le käs­ke­nyt.” Jee­sus ke­hot­taa pi­tä­mään lu­jas­ti kiin­ni us­kon lu­pauk­sis­ta. Elä­vä us­ko on val­ta­va lah­ja. Se on Tai­vaan Isän an­ta­ma lah­ja, ja sil­lä on lu­paus. Jee­sus ke­hot­ti val­vo­maan us­kon­kil­voi­tuk­sen tiel­lä. Kan­nat­ta val­voa, jot­ta ker­ran pää­sem­me tai­vaa­seen. Evan­ke­liu­mis­sa on mei­dän voi­mam­me.

Jee­sus jät­ti lu­pauk­sen: ”Minä olen tei­dän kans­san­ne maa­il­man lop­puun as­ti.” Hän ei jät­tä­nyt us­ko­vai­si­aan oman on­nen­sa no­jaan, vaan Jee­suk­sen lu­paus on luja ja vah­va sekä si­nun et­tä mi­nun koh­dal­la­ni. Jee­sus on mei­dän seu­ras­sam­me joka het­ki. Hän on tääl­lä mei­dän kes­kel­läm­me val­ta­kun­nas­saan evan­ke­liu­min­sa ja hen­ken­sä kaut­ta. Saam­me ol­la var­mo­ja sii­tä, et­tei Jee­sus pura mei­dän koh­dal­lam­me ar­mo­liit­to­aan. Syn­ti tah­toi­si sen pur­kaa, mut­ta syn­nit saa us­koa an­teek­si hä­nen ni­men­sä täh­den.

Ai­mo Kos­ke­lo

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 24.2.2016.

20.2.2020

Sa­nat, jot­ka Her­ra on pu­hu­nut, ovat hen­ki ja elä­mä. Joh. 6:63

Viikon kysymys