Us­koi­sin, et­tä jos­sa­kin Päi­vä­mie­hen lu­ki­jan per­hees­sä odo­te­taan jou­lun ai­kaan vau­vaa syn­ty­väk­si. Mo­nes­sa per­hees­sä on tut­tua, kuin­ka vau­van odo­tuk­seen liit­tyy iloa, on­nea, huo­lia, jän­ni­tys­tä, pel­ko­ja ja toi­voa. Pie­ni lap­si tuo per­hei­siin val­ta­vas­ti pie­niä ja suu­ria ilo­nai­hei­ta, mut­ta saat­taa tar­koit­taa myös unet­to­mia öi­tä ja huo­lia pär­jää­mi­ses­tä.

Vaik­ka odo­tu­sai­kaan si­säl­tyi­si huo­li­a­kin, lap­sen syn­ty­män lä­hes­ty­es­sä koko per­he yleen­sä odot­taa in­nol­la, et­tä pää­si­si hoi­ta­maan pien­tä. Mo­nes­ti van­hem­mat vaih­ta­vat aja­tuk­sia tois­ten las­ta odot­ta­vien van­hem­pien kans­sa, ver­tais­tu­kea par­haim­mil­laan.

Olen yrit­tä­nyt ku­vi­tel­la, mil­tä Van­han tes­ta­men­tin us­ko­vai­sis­ta tun­tui ja mitä he ajat­te­li­vat, kun pro­fee­tat pu­hui­vat heil­le Ju­ma­lan tah­dos­ta ja en­nus­ti­vat tu­le­vas­ta Mes­si­aas­ta.

Tuo pro­feet­to­jen vies­ti ei var­mas­ti ol­lut ym­mär­ret­tä­vis­sä ih­mis­jär­jen kaut­ta. Sen vas­taa­not­ta­mi­nen pe­rus­tui us­koon, ku­ten on edel­leen­kin, vaik­ka saam­me lu­kea Jee­suk­sen syn­ty­mäs­tä Raa­ma­tus­ta jo ta­pah­tu­nee­na asi­a­na.

Jo­han­nes Kas­ta­jan van­hem­mat, Eli­sa­bet ja Sa­ka­ri­as oli­vat var­mas­ti kuul­leet ja lu­ke­neet en­nus­tuk­sia Va­pah­ta­jas­ta. Ai­no­as­taan Py­hän Hen­gen kaut­ta he kui­ten­kin saat­toi­vat rie­mui­ta sii­tä, et­tä en­nus­tuk­set oli­vat vih­doin to­teu­tu­mas­sa. He odot­ti­vat, ku­ten me­kin ad­vent­ti­na, Jee­sus-lap­sen syn­ty­mä­juh­laa.

Las­ten kas­vat­ta­mi­ses­ta on tul­lut vaa­ti­vaa. Saa­ta­vil­la on pal­jon tie­toa, mitä kaik­kea on hyvä ot­taa huo­mi­oon ja mis­tä pi­tää huo­leh­tia. Kaik­kien kas­va­tu­soh­jei­den kes­kel­lä van­hem­mat saat­ta­vat unoh­taa iloi­ta per­hees­tä. Isos­sa per­hees­sä päi­vät voi­vat täyt­tyä me­ne­mi­sis­tä ja tu­le­mi­sis­ta, ei­kä ai­kaa jää tar­peek­si per­heen kans­sa olei­luun.

Raa­mat­tu muis­tut­taa use­as­sa koh­das­sa sii­tä, et­tä lap­set ovat lah­jo­ja, Ju­ma­lan lah­jo­ja. Pie­ni lap­si on täy­sin van­hem­pien hoi­don va­ras­sa, hän luot­taa sii­hen ja iloit­see ai­na näh­des­sään tu­tut kas­vot.

Ma­ria ja Joo­sef sai­vat noin 2 000 vuot­ta sit­ten ih­meel­li­sen vies­tin: heil­le oli syn­ty­mäs­sä lap­si, Mes­si­as, jon­ka ni­mek­si tuli lait­taa Jee­sus. Hei­dän vai­heen­sa tu­le­van lap­sen van­hem­mik­si ei­vät ol­leet ke­vei­tä ja help­po­ja, mut­ta Ju­ma­la vah­vis­ti ja joh­ti hei­tä, jot­ta hä­nen tah­ton­sa sai to­teu­tua.

Raa­mat­tuun on tal­len­net­tu kau­nis ku­vaus, kun las­ta odot­ta­va Ma­ria koh­taa su­ku­lai­sen­sa Eli­sa­be­tin, joka odot­ti Jo­han­nes Kas­ta­jaa.

Py­hän Hen­gen kaut­ta Eli­sa­bet nä­kee Ma­ri­as­sa Va­pah­ta­jan­sa äi­din ja kiit­tää Ju­ma­laa: ”Kuin­ka minä saan sen kun­ni­an, et­tä Her­ra­ni äi­ti tu­lee mi­nun luok­se­ni? Sa­mal­la het­kel­lä kun ter­veh­dyk­se­si tuli kor­vii­ni, lap­si hy­päh­ti rie­mus­ta koh­dus­sa­ni.” (Luuk.1:43–44.)

Jo­kai­nen, joka on saa­nut ot­taa sy­liin­sä vas­ta­syn­ty­neen oman lap­sen, tie­tää kuin­ka rak­kaal­ta lap­si tun­tuu. Oli­pa mat­ka lap­sen syn­ty­mään ol­lut help­po tai vai­kea, ajan­koh­ta yö tai päi­vä tai syn­ny­tys hi­das taik­ka no­pea, lap­sen syn­ty­mä on ai­na ih­meel­li­nen.

Lap­si on syn­ty­es­sään avu­ton, mut­ta avut­to­ma­na vau­va­na­kin Jee­sus toi ilon ja va­lon pai­me­nil­le. Us­ko­vai­set ovat ad­ven­tin lap­sia, odot­ta­vat Jee­suk­sen tois­ta tu­le­mis­ta, ian­kaik­kis­ta jou­lu­juh­laa.

Tä­nä­kin jou­lu­na voi sy­dä­mes­sään kat­sel­la sei­mes­sä ma­kaa­vaa Jee­sus-las­ta kuin pro­fee­tat jo sa­to­ja vuo­sia en­nen Jee­suk­sen syn­ty­mää: ”Sil­lä lap­si on syn­ty­nyt meil­le, poi­ka on an­net­tu meil­le” (Jes. 9:6).

Tee­mu Kar­hu­maa

Ju­la­kis­tu Päi­vä­mie­hes­sä 18.12.2019

Ku­vi­tus­ku­va: Er­ja Ha­tu­la