JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Va­paak­si lu­nas­tet­tu

Päivämies
Matkaevääksi
23.9.2015 10.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:18
2020010123181820150923100000

KUVA: MARKETTA LUMIJäRVI

KUVA: MARKETTA LUMIJäRVI

Täs­sä maa­il­mas­sa va­pau­del­la on hin­tan­sa. Isän­maam­me va­pau­den hin­nas­ta muis­tut­ta­vat lu­kui­sat san­ka­ri­hau­dat kirk­ko­mail­la ja ker­to­muk­set so­dan kar­meu­den ko­ke­muk­sis­ta. Meil­le suo­ma­lai­sil­le ar­vo­kas­ta va­paut­ta on kan­sal­li­nen it­se­mää­rää­mi­soi­keus.

Yk­si­lö­ta­sol­la va­paus-kä­sit­teen si­säl­tö var­maan vaih­te­lee ta­paus­koh­tai­ses­ti. On sel­lai­sia, jot­ka vas­tus­ta­vat kaik­kea yh­teis­kun­nal­lis­ta sään­te­lyä ja yk­si­lön va­paut­ta ra­joit­ta­vaa lain­sää­dän­töä, ja sel­lai­sia, jot­ka toi­vo­vat li­sää by­rok­ra­ti­aa ja val­von­taa.

Va­paut­ta syn­nin or­juu­des­ta

Kris­til­li­ses­sä sa­nas­tos­sa va­paus on kes­kei­nen kä­si­te. En­sim­mäi­nen ih­mis­pa­ri sai va­pau­den naut­tia pa­ra­tii­sin an­ti­mis­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta yh­den puun he­del­miä. Raa­mat­tu ker­too, kuin­ka Ju­ma­la va­paut­ti is­ra­e­li­lai­set Egyp­tin or­juu­des­ta. Koet­te­le­mus­ten ai­ka­na pro­fee­tat loh­dut­ti­vat kan­saa kuu­lut­ta­mal­la Ju­ma­lan lu­paa­maa va­pah­dus­ta: pää­sy ah­din­gos­ta on jo tu­los­sa!

Je­sa­ja il­moit­taa Ju­ma­lan kut­sun: ”Minä pyy­hin pois si­nun rik­ko­muk­se­si kuin pil­ven, si­nun syn­ti­si kuin pil­vi­ver­hon. Pa­laa mi­nun luok­se­ni, minä olen lu­nas­ta­nut si­nut va­paak­si.” (Jes. 44:22.) Myös Hep­re­a­lais­kir­jeen kir­joit­ta­ja muis­tut­taa, et­tä meil­lä ”on va­paus men­nä py­hään, Jee­suk­sen ve­ren kaut­ta” (Hepr. 10:19). Raa­mat­tu kä­sit­te­lee va­paut­ta mo­nel­la ta­voin. Va­paus on va­paut­ta syn­nin or­juu­des­ta, hen­gel­li­sen lain vaa­ti­muk­sis­ta ja va­paut­ta kor­ja­ta lan­kee­mus­ten vi­ko­ja.

Ju­ma­la piir­tää va­pau­den ra­jat

Vii­me vuo­si­na on me­di­as­sa kes­kus­tel­tu mie­li­pi­teen il­mai­sun va­pau­des­ta. Vä­hem­mäl­le pu­heel­le on jää­nyt va­pau­teen liit­ty­vä lä­him­mäi­sen huo­mi­oi­mi­nen – niin yh­teis­kun­nal­lis­ta kuin hen­gel­lis­tä­kin va­paut­ta ra­joit­taa vas­tuu muis­ta.

Jot­ta sopu yh­teis­kun­nas­sa säi­lyy, va­pau­den ra­jat täy­tyy mää­ri­tel­lä yh­teis­tä etua aja­tel­len. Maal­li­sel­la puo­lel­la ra­jat piir­tää lain­sää­tä­jä, hen­gel­li­sel­lä puo­lel­la Ju­ma­la. Sii­nä teh­tä­väs­sä Ju­ma­la käyt­tää Py­hää Hen­keä.

Hen­ki sel­keyt­tää so­pi­van ja so­pi­mat­to­man, tar­peel­li­sen ja tar­peet­to­man ra­jan: ”Hän on myös teh­nyt mei­dät ky­ke­ne­vik­si pal­ve­le­maan uut­ta liit­toa, jota ei hal­lit­se kir­jain vaan Hen­ki” (2. Kor. 3:6).

Mi­ten Hen­ki hal­lit­see ja mää­rit­tää va­pau­den ra­jan? Täs­tä Paa­va­li kir­joit­taa ga­la­ta­lai­sil­le: ”Hen­gen he­del­mää taas ovat rak­kaus, ilo, rau­ha, kär­si­väl­li­syys, ys­tä­väl­li­syys, hy­vyys, us­kol­li­suus, lem­peys ja it­se­hil­lin­tä” (Gal. 5:22–23). Näis­tä us­kon lah­jan mu­ka­na saa­duis­ta Hen­gen he­del­mis­tä tär­kein on rak­kaus (1. Kor. 13).

Rak­kaus­kin mää­rit­tää va­pau­den ra­jo­ja: Kun ih­mi­nen ra­kas­taa lä­him­mäis­tään, ei rak­kau­den koh­teen huo­mi­oi­mi­nen tun­nu ah­dis­ta­val­ta tai ra­joit­ta­val­ta, vaan se ta­pah­tuu va­paas­ta tah­dos­ta. Jos rak­kaus sär­kyy, sama huo­mi­oi­mi­nen muut­tuu vaa­ti­muk­sek­si ja taa­kak­si. Esi­merk­ke­jä löy­tyy ar­jen ti­lan­teis­ta lä­him­mis­sä ih­mis­suh­teis­sa.

Kris­ti­tyn va­paus

Syn­ti­si­nä ih­mi­si­nä tar­vit­sem­me it­sel­lem­me kaik­kiin ih­mis­suh­tei­siin, mut­ta ai­van eri­tyi­ses­ti Ju­ma­lan val­ta­kun­nan elä­mään, apos­to­lin muis­tu­tuk­set: ”Pi­tä­kää kui­ten­kin huo­li sii­tä, et­tei tämä tei­dän va­pau­ten­ne saa heik­ko­ja kom­pas­tu­maan” (1. Kor. 8:9) ja ”Tei­dät on kut­sut­tu va­pau­teen, vel­jet. Mut­ta äl­kää tä­män va­pau­den var­jol­la pääs­tä­kö it­se­käs­tä luon­to­an­ne val­loil­leen, vaan ra­kas­ta­kaa ja pal­vel­kaa toi­si­an­ne.” (Gal. 5:13.)

Ju­ma­la an­taa Kris­tuk­sen kaut­ta va­paak­si lu­nas­ta­mil­leen lap­sil­leen voi­man ja ym­mär­ryk­sen kaik­keen tä­hän, ”niin et­tä te, rak­kau­teen juur­tu­nei­na ja pe­rus­tu­nei­na, voi­sit­te kaik­kien py­hien kans­sa kä­sit­tää, mikä le­veys ja pi­tuus ja kor­keus ja sy­vyys on” (Ef. 3:18). Kris­ti­tyn va­paus on elä­mää ar­mos­ta ja iloa ar­mo­val­ta­kun­nas­ta.

Paa­vo Ru­sa­va

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 23.9.2015.

5.7.2020

Jee­sus sa­noo: "Mene, älä­kä enää tee syn­tiä." Joh. 8:11

Viikon kysymys