Maanantai 23.7.2018
"
Sinä tahdot sisimpääni totuuden – ilmoita siis minulle viisautesi! Ps. 51:8

Usko ja tiede

Siionin lähetyslehti - Kuulumisia Suomesta ja maailmalta 31.5.2016 07:15 | Siionin Lähetyslehti

KUVA: JUHA HUMALAJOKI


Tiede etenee kasvavalla vauhdilla. On arvioitu, että viimeksi kuluneen kahdenkymmen vuoden aikana on julkaistu enemmän tieteellisiä raportteja kuin sitä edeltävän maailmanhistorian aikana yhteensä. Vauhdin ennustetaan yhä kasvavan. Voimme jokainen tunnistaa tämän kehityksen tieteen eri sovellusalueilla, esimerkiksi lääketieteessä ja tekniikassa.
Tiede pyrkii ymmärtämään ympäröivää todellisuutta. Luonnontieteiden osalta tutkimusta tehdään esimerkiksi fysiikan, tähtitieteen, kemian, biologian ja geotieteen menetelmin. Ihmistieteiden osalta vastaavasti muun muassa taloustieteen, sosiologian, psykologian, arkeologian, kasvatustieteiden ja filosofian menetelmin.

Tiede pyrkii toimimaan objektiivisesti, järjestelmällisesti ja itseään korjaavalla tavalla. Tiede hyödyntää jatkuvasti aikaisemmin hankittua tietoa, todentaa havaintoja, mallintaa ilmiöitä teorioilla sekä tekee arvioita tulevasta kehityksestä. Näin toimiessaan tiede tyydyttää ihmisen jatkuvaa tarvetta ymmärtää ympäröivää todellisuutta.

Välillisesti tiede myös parantaa maailmaa. Tiede ei kuitenkaan yksin kykene ratkaisemaan tai edes ymmärtämään kaikkia ongelmia. Tarvitaan etiikkaa, oikean ja väärän arvottamista. Ihmisten maailmassa tarvitaan myös poliittisten arvojen määrittelyä. Moni haluaa lisätä tieteen ulkopuolisiin instituutioihin myös taiteen.

Usko on näkymättömän näkemistä

Heprealaiskirje sisältää tiiviin määritelmän uskosta: ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä” (Hepr. 11:1). Usko on sekä toivoa että sen näkemistä.

Toivo suuntautuu tulevaisuuteen ja tekee tulevat asiat läsnä oleviksi. Uskolle on todellista se, mitä toivotaan. Usko on myös näkymättömän näkemistä. Se ylittää inhimillisen näkökyvyn rajat ja näkee sellaista, mitä ihminen ei voi nähdä omin silmin. Näkymättömät asiat ovat uskon avulla todellisia sille, joka uskoo. (Keijo Nissilä: Katsokaamme uskon alkajaan ja täyttäjään. Heprealaiskirje – kehotuspuhe uskossa väsyneille. SRK, 2015)

Usko on toivon perusta. Usko omistaa Jumalan lupauksen. Joka uskoo, elää toivossa kohti parempaa tulevaisuutta. Usko vakuuttaa, että on olemassa myös näkymätön todellisuus, jota tieteen menetelmin ei voida todentaa. Uskolle se on kuitenkin todellisuutta. Uskolle on todellisuutta myös iankaikkisuus ja ajan rajan tuonpuoleisuus.

Heprealaiskirje jatkaa edelleen uskon määritelmää toteamalla, että ”uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä” (Hepr. 11:3). Tämä määritelmä ei sulje pois luonnonlakien tai luonnon kausaliteettien olemassaoloa. Se toteaa, että niin maailmankaikkeuden synnyn, elämän ja siihen liittyvän jatkuvan evoluution kuin luonnonlakienkin takana on Jumalan voima, Jumalan sana. Uskolle tämä on todellisuutta, vaikka tiede ei pysty sitä todentamaan.

Tiede ja usko kuuluvat ”eri koreihin”

Tieteen määritelmä todellisuudesta on niin kapea, että sitä ei voida soveltaa kaikkeen, mikä koskettaa ihmisyyttä. Tämän suuntaiseen johtopäätökseen on päätynyt myös analyyttisen filosofian uranuurtajana tunnettu Ludwig Wittgenstein todetessaan: ”Meistä tuntuu, että vaikka kaikkiin mahdollisiin tieteen kysymyksiin olisikin vastattu, elämänongelmiamme ei olisi vielä edes sivuttu.” (Tractatus, 1921)

Tieteen ja uskon välillä ei tarvitse olla ristiriitaa, koska ne kuuluvat aivan kuin ”eri koreihin”. Ristiriita syntyy, jos tieteen ja uskon paradigmat menevät sekaisin; jos ne pyrkivät fundamentalistisella tavalla syrjäyttämään toisensa. Kun kristittynä toteamme, että ”uskon kautta ymmärrämme”, se sisältää ajatuksen, että tiedekin on Jumalan lahja tähän ihmisten maailmaan, tätä aikaa varten. Tiede ei koskaan voi syrjäyttää uskoa. Tieteen menetelmin ei ole mahdollista määritellä uskon kohteena olevia asioita todeksi tai epätodeksi.

Järki on Jumalan lahja. Uskoa ei voi omistaa järjellä, eikä se perustu loogiseen päättelykykyyn, vaan myös se on Jumalan lahja (Ef. 2:8). Uskon vastakohta on epäusko. Epäuskossa ihminen voi käyttää myös järkeään uskon torjumiseen. "Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima" (1. Kor. 1:18).

Jumala on ilmaissut oman voimansa ja kirkkautensa jopa järjenvastaisessa muodossa: "Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. – – Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä.” (1. Kor. 1:27, 29.)

Teksti: Kimmo Puolitaival

Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 5/2016

Tunnisteet:


tiede usko järki

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorin-tajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi