Sunnuntai 19.5.2019
"
Jeesus sanoi: "Minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne." Joh. 16:7

Toivo pilkahtaa hävityksen keskellä

Siionin lähetyslehti - Hartauskirjoitukset 15.5.2018 06:23 | Päivämies
Vanhassa testamentissa on kirja, joka on Bibliassa nimetty Jeremian Valitusvirsiksi. Siinä kirjoittaja, profeetta Jeremia valittaa vuonna 586 eKr. tapahtunutta Jerusalemin hävitystä.
Varmasti se oli surkea näky, joka avautui ihmisten silmien eteen. ”Voi miten yksin onkaan nyt kaupunki”, kuvailee Jeremia ennen niin ylvään kaupungin tuhoutumista, jonka Jumala oli sallinut. (Val. 1:1) ”Tämä tapahtui profeettojen syntien tähden, pappien rikkomusten tähden. He vuodattivat kaupungissa viattomien verta” (Val. 4:13).

Henki sentään säästyi

Hävityksen nähneenä Jeremia katsoo kuitenkin toiveikkaana eteenpäin: ”Herran armoa on se, että vielä elämme” (Val. 3:22). Vastoinkäymisten keskellä monesti kirkastuu, kuinka suuri on elämän lahja. Onnettomuudesta pelastunut saattaa saada sen ymmärryksen, että Jumala oli enkeleineen varjelemassa.

Joskus kuulee sanottavan, että ”olipa minulla tuuria”. Ihmisen elämänlanka ei ole minkään tuurin varassa, vaan jokainen askel on Jumalan käsissä. Jumala antaa onnen ja sallii onnettomuuden, mutta Jumala ei ole kiusaaja pahuuteen, niin kuin apostoli Jaakob siitä kirjeessään kirjoittaa (Jaak. 1:13).

Kiitollisuus iankaikkisesta aarteesta

Kuningas Daavid oli kiitollinen Jumalan lahjoista: ”Kiitä Herraa sieluni ja kaikki mitä minussa on hänen pyhää nimeänsä. Kiitä Herraa sieluni ja älä unohda mitä hyvää hän minulle tehnyt on” (Ps. 103:1–2).

Kiitoksen aiheena ei Daavidilla ollut ensisijaisesti nämä ajalliset lahjat, vaan ennen kaikkea iankaikkiset aarteet.

Iloa turhan murheen sijaan

Ihminen saattaa joskus näännyttää itsensä murheilla, joita voi sanoa turhiksi murheiksi. On asioita, joihin voi vaikuttaa, mutta on myös asioita, joita murehtiminen ei vie yhtään eteenpäin.

Jeesus kehotti katsomaan taivaan lintuja: “Eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” (Matt. 6:26).

Uskomistakaan ei Jumala ole asettanut ihmiselle taakaksi. Kaikilla on lupa tuntea samanlaista iloa, kuten Etiopian kuningattaren kamaripalvelija saatuaan uskoa omat syntinsä anteeksi: “hän jatkoi iloisena matkaansa” (Apt. 8:39). Jumalan valtakunnan armoevankeliumi oli se voima, joka auttoi häntä iloitsemaan.

Vaarat ja onnettomuudet puhuttelevat

Profeetta Jeremia kirjoittaa: ”Sinä olet ainoa turvani, kun onnettomuuden päivä tulee.” (Jer. 17:17).

Vaarojen ja onnettomuuksien keskellä ihminen kaipaa turvaa. Jumala puhuttelee ja kutsuu armovaltakuntaansa niiden kautta.

Moni on tehnyt mielessään parannuksen lupauksia kuolemanvaaran keskellä. Liian moni on unohtanut antamansa lupaukset, kun vaara on kaikonnut.

Armo ei ole tarjolla aina

Jumalan armo ei ole aina ja kaikkialla tarjolla, eikä Jumalan henki nuhtele ihmistä ikuisesti (Biblia 1. Moos. 6:3). Sen vuoksi Jumalan Sana kehottaa olemaan ahkera ja kuuliainen silloin, kun Jumala puhuttelee (Ilm. 3:19).

Ihminen voi joutua tottelemattomuuden kautta paatumuksen rauhaan. Voi käydä niinkin, että Jumala ei anna enää palaamisen armoa. Jumalan valtakunnan armokutsua vielä kuulutetaan. Jos kuulet  tämän kutsun, niin ole sille kuuliainen.

Kerran tulee päivä, jolloin ”ovet katua vastaan suljetaan” (Saar. 12:4), jolloin Jumalan valtakunnan ulkopuolella oleville ei enää saarnata anteeksiantamusta.

Uskovainen muistaa Jumalaa hyvinä päivinä

Uskovaisella ihmisellä on kuitenkin aina turva evankeliumissa ja ikiaikojen Jumalassa. Hänen lupauksensa pitävät. Jumalan lapsi haluaa turvata taivaalliseen Isäänsä myös myötäkäymisten keskellä. Häneltä tulee kaikki hyvä anto ja täydellinen lahja, niin kuin siitä Jaakob kirjoittaa (Jaak. 1:17).

Kannattaa pitää kiinni evankeliumin lupauksista elämän loppuun asti. Vain uskomalla pääsee taivaasen. 

Aapo Mäenpää
Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 9.5.2018

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi