Sunnuntai 21.4.2019
"
Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: 'Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.' Luuk.24:7

Yhtenäiskulttuurista minäkeskeiseen yhteiskuntaan

Siionin lähetyslehti - Kuulumisia Suomesta ja maailmalta 13.10.2017 08:15 | Siionin Lähetyslehti


Haapaveden kansanopiston yhteiskuvassa vuodelta 1945 on joukko nuoria opistolaisia. Heidän takanaan näkyvät sanat ”Olkaat rohkeat ja tehkäät työtä, niin minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra Sebaot” (Hagg. 2:4). Raskaat sotavuodet ovat vihdoin takana. Nuorten katseista kuvastuu odotus ja kysymys: mikä on meidän tulevaisuutemme. Heidän joukossaan on monia, joiden koti jäi uuden rajan taakse.
Nuoret rakensivat Suomen

Nyt tiedämme, miten suomalaisille sodan jälkeen kävi. Yhtenä rintamana kuvan nuoret, kymmenien tuhansien muiden aikalaisten tavoin, rakensivat uuden Suomen. He löysivät paikkansa, maksoivat sotakorvaukset nopeutetussa aikataulussa ja kehittivät yhdessä askel askeleelta yhden maailman parhaimmista yhteiskunnista. Heidän työnsä rakentui varhaisen itsenäisyyden vuosina omaksutulle kansanvaltaiselle ja demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle. Sen kivijalka oli perustuslaki, joka antoi kaikille täysi-ikäisille suomalaisille oikeuden ja mahdollisuuden rakentaa niin omaa elämää kuin yhteiskuntaakin.

Erilaiset ihmiset kunnioittivat yhteistä perustaa

Yhteisten asioiden hoitamista edisti se, että elettiin yhtenäiskulttuurin aikaa. Vaikka ihmisillä oli erilaisia poliittisia, uskonnollisia tai kulttuurisia näkökantoja, oli monia perusasioita, joita he kunnioittivat, kuten puolustusvoimat, poliisi, kirkko, koulutus ja sivistys. Niiden koettiin tuovan turvallisuutta ja antavan uskoa parempaan tulevaisuuteen. 

Kristillinen arvopohja vaikutti niin lainsäädännössä kuin kansan elämässä. Yhteisten asioiden hoitoon valituilla oli rohkeutta ajaa omien kannattajien lisäksi yhteistä etua.  Työtä seurasi siunaus: Suomesta tuli vuosikymmenten ponnistelujen ansiosta maailman paras paikka elää.

Yksilö nousee etusijalle

Ennen oltiin me – nyt olen minä. Tämän tosiasian kanssa elämme tänään. Yhtenäiskulttuurista on siirrytty yksityisyyden kulttuuriin. Yksilön oikeudet ovat etusijalla. Yhteisten asioiden hoito kiinnostaa vain vähän jos lainkaan. Vain vähän yli puolet suomalaisista äänestää valtiollisissa tai paikallisissa vaaleissa. Seurakuntien vaaleissa sitäkin harvemmat. Kaihdamme sitoutumista, ja näin sekä uskonnollisten että vapaaehtoistyön yhdistysten jäsenmäärät hiipuvat. Aiempien sukupolvien esikuvat ja mielipiteen muodostajat on jätetty historiaan. Valta ja vallankäyttö ovat kielteisissä yhteyksissä esillä.

Elämme runsaan ja sirpaleisen informaation tulvassa, jossa totuuksia on kaikista asioista lähes yhtä monta kuin puhujia. Tekniset yhteydenpitotavat korvaavat usein kasvokkaisen kanssakäymisen. Demokratia on murroksessa, koska perinteiset järjestäytymistavat eivät saa kannatusta, eivätkä uudet sähköiset vaikuttamisen muodot ole vielä vakiintuneet. Onko edes mahdollista koota hajanaisista mielipiteistä sellaista yhteistä linjaa, joka rakentaisi lähiyhteisöjä ja koko yhteiskuntaa?

Etäinen tulee lähelle

Minäkeskeisyydelle on syntynyt vastavoimia. Nykyaikainen tiedonvälitys on laajentanut koettua elinpiiriä, joka ylittää oman perheen, kylän ja kaupungin lisäksi valtakuntien ja maanosien rajat. Samanmielisten kanssa voidaan muodostaa yhteisöjä maailmanlaajuisessa tietoverkossa. Olemme samalla monin tavoin tulleet tietoisiksi eri puolilla maailmaamme elävien ihmisten arjesta. Kohtaamme uuden laajentuneen lähimmäisyyden haasteet oman maamme rajojen sisällä.

Tässä muutosten ristiaallokossa ihmisen perustarpeet ovat säilyneet samoina: turvallisuuden kokemus ja luottamus hyvään huomiseen. 

Kaikki on Jumalan suunnitelmaa

Erityisesti Suomen ja uskonpuhdistuksen juhlavuotena on mahdollista ottaa oppia historiasta. On aika etsiä tekijät, joiden avulla edistämme omaa ja lähimmäistemme turvallista elämää lähellä tai toisella puolella maapalloa.

Tehtävämme on rakentaa ja toimia sen elämänpiirin parhaaksi, mihin meidät on johdatettu. Tehtävämme on myös olla rohkeita ja tehdä päätöksiä omassa elämässämme tai vastuutehtävissämme kristillisten arvojen pohjalta. Ajankohtaisia esimerkkejä tästä ovat alkoholiin ja avioliittoon liittyvät lainsäädännön muutokset yhteiskunnassa ja kirkossa. Voimme puheilla ja teoilla tukea vastuunkantajia. 

Jumalan sana rohkaisee meitä luottamaan siihen, että elämme hänen suunnitelmansa mukaan tässä maailman ajassa, eivätkä sen monimuotoiset kehitysvaiheet ole sattumaa. Jumalan sallimaa on myös se, että meidän on mahdollista kokea elämänpiiriksi koko hänen luomansa maailma. Saamme elää kristillisten arvojen mukaista elämää arjessamme rohkeasti, ja mahdollisuuksien mukaan auttaa vaikeuksissa olevia lähellä ja kaukana. Pienetkin teot tuovat suuren siunauksen, kun niiden voimana ovat armo ja rakkaus.

Rauni Nokela
Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 11.10.2017

Kuvituskuva: Pixabay

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi