JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Nä­ky­mä­tön vai­va

Nykyiset blogit
26.10.2019 6.00

So­si­aa­li­nen elä­mä voi ka­peu­tua vas­ten omaa tah­to­am­me tai toi­vet­tam­me. Yh­teis­kun­nan, per­heen ja rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­taan osal­lis­tu­mi­nen voi ol­la mo­nien pon­nis­te­lu­jen ta­ka­na syis­tä, joi­hin asi­a­no­mai­sel­la it­sel­lään on var­sin ra­jal­li­set mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa.

Vuo­sia sit­ten tu­lin it­se oh­ja­tuk­si tut­ki­muk­siin, jois­sa oman ra­joit­tu­nei­suu­te­ni syyt al­koi­vat sel­vi­tä. Py­säyt­tä­viin sa­noi­hin ai­vo- ja kau­la­ran­ka­vam­man jäl­ki­ti­las­ta li­mit­tyi myös hel­po­tuk­sen tun­ne. Mo­ni­vai­hei­sen pro­ses­sin jäl­keen työ­läi­den oi­rei­den syy oli sel­vin­nyt.

Nä­ky­mä­tön vai­va oli saa­nut ni­men. Kun vält­tä­mä­tön tuki, hoi­to ja kun­tou­tus jär­jes­tyi­vät, al­koi ar­kie­lä­mä va­los­tua. Pa­ra­ne­mi­sen vaa­ti­mus vaih­tui iloon myön­tei­sis­tä so­peu­tu­mi­sen ko­ke­muk­sis­ta ja lu­paan oman­ko­koi­sen ar­jen elä­mi­ses­tä.

Työ­e­lä­mäs­tä va­pau­tu­mi­nen toi suu­ren hel­po­tuk­sen, vaik­ka oman osaa­mi­sen ja­ka­mi­ses­ta ja yh­tei­söl­li­syy­den rik­kau­des­ta luo­pu­mi­nen teki pit­kään ki­pe­ää. Toi­min­ta­ky­vyn ra­joit­tu­nei­suus ei kui­ten­kaan jää­nyt työ­pai­kal­le vaan on seu­ran­nut ko­tiin, kaik­kiin as­ka­rei­siin ja koko elä­mää kos­ke­vak­si. Di­ag­noo­sin aset­ta­mi­nen ei va­paut­ta­nut oman elä­män vas­tuus­ta, vaan on ol­lut eh­do­ton edel­ly­tys sen kan­ta­mi­sel­le.

On ol­lut erit­täin mer­ki­tyk­sel­lis­tä saa­da tie­dol­li­nen ym­mär­rys oman ra­joit­tu­nei­suu­ten­sa syis­tä. Sen myö­tä on tul­lut mah­dol­li­sek­si erot­taa ne asi­at, joi­hin voi kun­tou­tuk­sel­li­sin kei­noin vai­kut­taa, ja ne, joi­hin on vain so­peu­dut­ta­va. Kun on op­pi­nut hiu­kan ym­mär­tä­mään, mis­tä oi­reet joh­tu­vat, on voi­nut omak­sua kei­no­ja nii­den hil­lit­se­mi­sek­si.

Olen saa­nut op­pia, et­tä ai­vot kä­sit­te­le­vät tie­dos­ta­mat­tam­me tau­ko­a­mat­to­mal­la seu­lon­nal­la val­ta­van mää­rän kaik­kien ais­ti­ka­na­vien kaut­ta tul­vi­vaa in­for­maa­ti­o­ta. Hie­no­sää­de­tyt me­ka­nis­mit va­lit­se­vat tuos­ta är­sy­ke­tul­vas­ta tär­ke­ät sig­naa­lit, joi­hin on jol­la­kin ta­val­la re­a­goi­ta­va tai kiin­ni­tet­tä­vä huo­mi­o­ta.

Vau­ri­oi­tu­neet ai­vot, jois­sa tark­kaa­vai­suu­den sää­te­ly ei toi­mi, suo­riu­tu­vat näis­tä teh­tä­vis­tään puut­teel­li­ses­ti. Mitä run­saam­paa är­sy­ke­tar­jon­ta on, sitä ly­hy­em­mäs­sä ajas­sa ai­vot yli­kuor­mit­tu­vat ei­vät­kä enää sel­viä ti­lan­teen vaa­ti­mis­ta ar­ki­sis­ta­kaan asi­ois­ta.

Tätä taus­taa vas­ten voin ym­mär­tää, mik­si vä­syn no­pe­as­ti juh­lis­sa ja vä­ki­jou­kois­sa, vaik­ka en ole vas­tuus­sa asi­oi­den su­ju­mi­ses­ta. Usein jou­dun ve­täy­ty­mään ti­lan­tees­ta tai jät­täy­ty­mään pois ti­lai­suu­des­ta. On tär­ke­ää, et­tä kans­saih­mi­set ym­mär­tä­vät, et­tä “osal­lis­tu­mi­sin­to­le­rans­si” ei ole luon­teen­piir­re, jota voi kou­lia, tai tie­toi­ses­ti va­lit­tu osoi­tus ar­vos­tuk­sen­puut­tees­ta ti­lai­suu­den ai­het­ta koh­taan.

Olen myös op­pi­nut, et­tä val­ta­va vä­sy­mys, joka ei läh­te­nyt nuk­ku­mal­la, on tyy­pil­li­nen vam­ma­oi­re. Vau­ri­oi­tu­neis­sa ai­vois­sa vi­reys­ti­lan sää­te­ly ei toi­mi. Tuol­loin vä­sy­myk­sen mää­rä ei ole muut­tu­mat­to­mas­sa suh­tees­sa teh­tyyn työ­hön, val­veil­la­o­lo­ai­kaan tai ra­si­tuk­sen mää­rään.

Ali­tui­nen nuk­ku­mi­nen ei ole myös­kään har­kit­tua vel­vol­li­suuk­sis­ta ve­täy­ty­mis­tä. Kans­saih­mis­ten on ol­lut tär­ke­ää ym­mär­tää, et­tä pie­nil­le­kin tun­tu­vat pyyn­nöt voi­vat ol­la koh­tuut­to­mia ja osal­lis­tu­maan kan­nus­ta­vat hou­kut­te­lut voi­mia ko­et­te­le­via.

Osal­lis­tu­mi­sen ra­jaa­mi­ses­sa ei ole ky­sy­mys lais­kuu­des­ta, vä­lin­pi­tä­mät­tö­myy­des­tä, kiin­nos­tuk­sen puut­tees­ta tai it­sek­kyy­des­tä va­li­ta vain it­sel­le mie­lui­sia asi­oi­ta. Ra­jaa­mi­nen kos­kee yh­tä lail­la kaik­kea mie­lui­saa ja tär­ke­ää­kin te­ke­mis­tä. Ky­sy­mys on toi­min­ta­ky­vyn säi­ly­mi­sen ja oi­rei­den sie­det­tä­vä­nä py­sy­mi­sen vaa­ti­mas­ta vält­tä­mät­tö­mäs­tä ja jat­ku­vas­ta ta­sa­pai­noi­lus­ta.

On tär­ke­ää op­pia tun­te­maan ra­jan­sa, jot­ta ei tu­li­si tar­peet­to­mas­ti kut­su­neek­si oi­rei­taan esiin. It­ku, ra­vis­te­lu­koh­tauk­set sekä ta­sa­pai­no-, puhe-, ja kä­ve­ly­vai­keu­det vies­ti­vät va­ka­vas­ti sii­tä, et­tä olen ylit­tä­nyt oman sie­to­ra­ja­ni.

ää­ri­ra­joil­le ajau­tu­mi­nen ei pal­ve­le ke­tään. Yli­kuor­mi­tus­vai­ku­tuk­set voi­vat ku­mu­loi­tua, jol­loin pa­lau­tu­mi­nen voi hi­das­tua tai jää­dä jopa py­sy­väs­ti va­jaak­si. Tah­dos­ta riip­pu­mat­to­miin kes­kus­her­mos­ton toi­min­nan va­ja­vuuk­siin ei sie­dä­tys tai tsemp­pi, saa­ti sit­ten vaa­ti­mus au­ta.

Lepo, kuor­mit­ta­van ti­lan­teen vält­tä­mi­nen tai pie­niin pa­la­siin an­nos­te­lu on ol­lut oi­kea apu. Tyy­ty­mi­nen vaa­ti­mat­to­maan osal­lis­tu­mi­seen ja vä­häi­siin as­ka­rei­siin pi­tää oi­reet sie­det­tä­vis­sä ra­jois­sa ja tu­kee saa­vu­te­tun toi­min­ta­ky­vyn säi­ly­mis­tä.

On myön­net­tä­vä, et­tä har­mi­tuk­sen het­ki­ä­kin tu­lee. Het­kiä, jol­loin ha­lu­ai­si va­pau­tua voi­mien mit­taa­mi­sen kah­lees­ta ja an­tau­tua toi­mi­maan ly­hyt­nä­köi­sen im­pul­sii­vi­ses­ti. Mi­ten mie­lui­saa oli­si­kaan lu­pau­tua hoi­ta­maan lap­sen­las­ta het­kek­si yk­sin, val­mis­taa it­se per­heel­le ta­val­li­nen ate­ria, läh­teä mar­ja­ret­kel­le puo­luk­ka­met­sään tai pii­pah­taa omin neu­voin päi­vä­kah­vil­la ys­tä­vän luo­na!

Ter­veel­tä näyt­tä­vä työ­ky­vy­tön ei ke­rää kun­ni­oit­ta­vaa tais­te­li­jan mai­net­ta, sil­lä nä­ky­mä­tön vai­va ei an­na ai­na edes vih­jet­tä pon­nis­te­luis­ta. Sik­si on eri­tyi­sen tär­ke­ää, et­tä on saa­nut lä­hel­leen ih­mi­siä, jot­ka jak­sa­vat suh­tau­tua läm­möl­lä ja kär­si­väl­li­syy­del­lä toi­pu­jan ra­joi­tuk­siin ja kan­nus­ta­vas­ti kun­tou­tu­mi­sen pyr­ki­myk­siin. Vaik­ka ei ym­mär­täi­si­kään oi­rei­den syi­tä, niin kun­ni­oi­tus asi­a­no­mai­sen tun­te­muk­sia ja saa­tu­ja asi­an­tun­ti­ja­oh­jei­ta koh­taan vies­tii vä­lit­tä­mi­ses­tä, pi­tää vuo­ro­vai­ku­tuk­sen väy­lät avoi­mi­na ja oh­jaa voi­mien mu­kai­seen ar­keen.

Toi­pu­mi­nen voi al­kaa vas­ta sit­ten, kun tie­tää, mis­tä pi­tää toi­pua. Vas­ta sen jäl­keen on mah­dol­lis­ta löy­tää oi­ke­at kun­tou­tu­mi­sen ja sel­vi­ä­mi­sen kei­not. Ke­ho­noh­jauk­sen li­säk­si oleel­li­nen osa kun­tou­tu­mis­ta­ni on ol­lut se, et­tä ra­jal­li­set voi­ma­ni on oh­jat­tu käyt­tä­mään op­ti­maa­li­sem­min. Suur­ten ja uu­vut­ta­vien te­ko­jen si­jaan on saa­nut kes­kit­tyä pie­niin ja mer­ki­tyk­sel­li­siin toi­miin.

Per­heen ul­ko­puo­li­sen avun vas­taa­not­ta­mi­nen on ol­lut rat­kai­se­van tär­ke­ää. Hen­ki­lö­koh­tai­sen avus­ta­jan tur­vin olen pik­ku­hil­jaa ky­en­nyt kan­ta­maan oman­ko­koi­sen osan yh­tei­sen ko­din vas­tuis­ta. Per­he­hoi­to on tar­jon­nut tär­kei­tä ele­ment­te­jä elä­män po­lul­la.

Net­ti­seu­rat ovat tul­leet tär­keik­si. Eri­tyi­sen läm­pi­mäl­le ja tur­val­li­sel­le tun­tuu sil­loin, kun elin­tär­ke­ää elä­män vet­tä tar­jo­taan myös ko­tiin jää­neil­le. Toi­pu­mi­sen tiel­lä ovat saat­to­mies­ten ol­ka­päät ol­leet lu­jil­la. Heik­kous ja hätä on hel­meil­lyt pos­kil­la, ta­lut­ta­jia on tar­vit­tu kah­ta­puo­len.

Asi­an­tun­ti­ja­hoi­dos­sa nä­ky­mä­tön vai­va on saa­tu ni­mel­li­sek­si. Ja ar­mo­hoi­dos­sa ni­mel­li­nen vai­va nä­ky­mät­tö­mäk­si. Voi­mat­to­muu­den muu­ri on ma­dal­tu­nut, huo­lien hei­jas­tu­mat haa­len­neet ja va­lon tul­vas­sa on pil­kah­ta­nut tai­vas.

Ni­mi­merk­ki Rus­ka­ruu­su

Päivämiehen Vierasblogi