JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Opis­toil­le su­kua

Päivämiehen vierasblogi
Nykyiset blogit
25.2.2016 7.00

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160225070000

Opis­to­ja sa­no­taan usein rak­kaik­si opis­to­ko­deik­si. Mi­nul­le, tal­vi­kurs­sia käy­mät­tö­mäl­le, opis­to on en­nem­min­kin mum­mo­la tai serk­ku­la. Jo­kin tut­tu ja tur­val­li­nen su­ku­lais­paik­ka kui­ten­kin.

Reis­jär­ven opis­to on suu­ren osan elä­mäs­tä­ni ol­lut lä­hel­lä. Sii­tä on tul­lut se mum­mo­la tai serk­ku­la, jo­hon liit­tyy pal­jon muis­to­ja nuo­ruu­des­ta. Pe­rin­tei­nen ve­si­sa­de ei opis­to­seu­ro­jen tun­nel­maa häi­rin­nyt, ei edes tel­tas­sa nuk­ku­mis­ta. Kie­li­lei­ri­ke­sä oli au­rin­koi­nen ja iloi­nen. Vaik­ka en kaik­kia hen­ki­lö­kun­taan kuu­lu­via tun­ne­kaan, tun­tu­vat he mel­kein kau­kai­sil­ta su­ku­lai­sil­ta.

Jäm­sän opis­to on ek­soot­ti­nen ete­län serk­ku­jen koti. Se oli ai­em­min niin kau­ka­na, et­tä siel­lä tuli käy­tyä har­voin. Vas­ta ai­kui­se­na olen käy­nyt ete­län ser­kuil­la enem­män ja ou­tous on vaih­tu­nut läm­pöi­siin ke­sä­seu­ra- ja kurs­si­ko­ke­muk­siin.

Poh­joi­sen ser­kut asu­vat Ra­nu­al­la. Niin kau­ka­na, et­tä mel­kein pi­tää po­rol­la men­nä lop­pu­mat­ka. Pe­ril­le pääs­tyä huo­maa kii­reen jää­neen mat­kan var­rel­le. Poh­joi­sen ser­kut­kin pi­tä­vät vie­raas­taan hy­vää huol­ta, jär­jes­tä­vät kurs­si­o­lo­suh­tei­ta ja ko­tail­to­ja. Ja kun siel­lä hil­jen­nym­me tär­keim­män mat­ka­e­vään ää­rel­le, kään­tyy kat­se vä­lil­lä La­pin rau­hal­li­siin mai­se­miin.

Su­ku­lais­ten kans­sa on jos­kus myös ar­kis­ta. On myy­jäi­siä ja tal­koi­ta ja se­kin pi­täi­si kes­tää, et­tei­vät serk­ku­jen ke­säi­set pi­ha­pii­rit ole lo­pu­ton­ta as­valt­tia. Au­to jää kau­as ja kump­pa­rit vie­vät lä­hel­le. Sil­ti sitä pi­ha­pii­rin vä­keä ha­lu­aa men­nä ter­veh­ti­mään. Ha­lu­aa ja­kaa sen su­ku­lai­suu­den ja kuul­la sa­man tur­val­li­sen pu­heen­par­ren uu­del­leen ja uu­del­leen.

Jos­kus joku koh­taa­mi­nen on ihan eri­tyi­nen. Vuo­sia sit­ten elä­mäs­sä­ni oli me­nos­sa sel­lai­nen mar­ras­kuu-vai­he. Ko­vin oli pi­me­ää ja kaik­ki tun­tui ole­van niin kau­ka­na. Sil­loin opis­ton le­vyp­ro­jek­tiin tar­vit­tiin lau­la­jia. Eh­kä he oli­si­vat sen le­vyn saa­neet teh­tyä il­man mi­nu­a­kin, mut­ta mi­nul­le kuo­ro­kut­su oli lyh­dyn valo sii­hen mar­ras­kuu­hun.

Joh­da­tus­ta, niin olen jäl­keen­päin aja­tel­lut. Jou­kos­sa ei ol­lut ko­vin mon­ta tut­tua, mut­ta ys­tä­väl­li­seen il­ma­pii­riin oli help­po su­jah­taa. Vie­lä vuo­sien­kin jäl­keen sen le­vyn lau­luis­ta vä­lit­tyy mi­nul­le ilo ja toi­vo ja loh­tu. Vie­lä vuo­sien­kin jäl­keen saa­tan sa­noa jos­ta­kus­ta, et­tä lau­loim­me sa­mas­sa opis­ton kuo­ros­sa. Mie­leen le­vi­ää läm­min tun­ne. Ihan kuin oli­sin tär­ke­än su­ku­lai­se­ni esi­tel­lyt.

Sal­la Son­ni­nen

Päivämiehen Vierasblogi
Päivämiehen verkkolehden vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia lehdessämme. Lukijat voivat tarjota tekstejään julkaistavaksi vierasblogiin.
2.7.2020

Minä kuu­lun si­nul­le. Pe­las­ta mi­nut! Si­nun sää­dös­te­si mu­kaan minä tah­don elää. Minä olen kuin ek­sy­nyt lam­mas. Et­si mi­nut! Si­nun käs­ky­jä­si minä en unoh­da. Ps. 119:94,176

Viikon kysymys