Vanhemmuus on sekä lahja että tehtävä. Uusi elämä tuo iloa, mutta myös vastuun. Pieni vauva on täysin ulkopuolisen huolenpidon varassa. Perustarpeiden lisäksi lapsi tarvitsee läheisyyden, rakkauden ja huolenpidon kokemuksia. Lapsen luottamus vanhempien huolenpitoon on ainutlaatuista.
Kasvuiässä lapsi oppii nopeasti, mutta tarvitsee myös opetusta. Käytännön taitojen lisäksi lapsi alkaa omaksua vanhempiensa arvoja ja tapoja. Tämä arvojen siirtyminen tapahtuu sekä tarkoituksella että huomaamatta.
Uskovaiset vanhemmat tahtovat kertoa lapsilleen Jumalasta ja uskon lahjasta. On yhä arvokasta, että lapsia kasvatetaan tätä aikaa ja taivasta varten. Apostoli Paavalin mukaan kylväessämme Jumalan sanan siementä olemme Jumalan työtovereita. Jumala antaa kasvun (1. Kor. 3:7–9).
Jeesuksen tunnettu kaste- ja lähetyskäsky on nimensä mukaisesti käskymuodossa. Se kehottaa menemään, tekemään, kastamaan ja opettamaan (Matt. 28:19–20). Kristillisen kasvatuksen antaminen ei ole vain sanoilla opettamista, vaan myös arjen esimerkkejä. Kristilliset arvot ja Jumalan sanan opetus eivät ole niinkään ulkoista opiskelua vaan kiinteä osa elämää.
Lapsi oppii jo pienenä sen, jos pyhäpäivä halutaan käyttää Jumalan sanan kuulemiseen. Isän tai äidin hyräilemä laulu kertoo lapselle niistä arvoista, jotka ovat vanhemmalle tärkeimpiä. Yhdessä lausuttu iltarukous ja evankeliumilla siunaaminen tuovat viestiä yhteisestä turvasta ja päämäärästä sekä Jumalan armosta.
Ajassamme kohtaamme myös muita kuin kristillisiä arvoja. Nämä saattavat olla jopa vastakkaisia kristillisille arvoille. Vetoaminen Raamattuun auktoriteettina sekä oppaana oikeasta ja väärästä saavat yhä harvemmin vastakaikua yhteiskunnassamme.
Kristilliset arvot ovat kestäviä ja elämää suojelevia arvoja. Jumalan sana opettaa rakastamaan lähimmäistä ja rakentamaan rauhaa. Kaste- ja lähetyskäsky ei kehota pelkästään opettamaan, vaan myös noudattamaan tätä opetusta. Jumalan tahdon mukainen elämä ja opetus sisältävät siunauksen.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys