JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Hy­vät sa­nat ra­ken­ta­vat

Pääkirjoitukset
18.2.2015 0.00

Ny­ky­ään kes­kus­tel­laan ja vies­ti­tään eh­kä enem­män kuin kos­kaan ai­kai­sem­min. äly­pu­he­li­met, in­ter­net ja so­si­aa­li­nen me­dia an­ta­vat pal­jon mah­dol­li­suuk­sia ja­kaa aja­tuk­sia niin yk­sit­täis­ten ih­mis­ten kuin eri­lais­ten ryh­mien vä­lil­lä. Li­sään­ty­neel­lä vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­la on kään­tö­puo­len­sa. Juo­rut ja pa­hat pu­heet saa­vut­ta­vat suu­ria jouk­ko­ja het­kes­sä. Kou­lu- ja työ­paik­ka­kiu­saa­mi­sen ohel­la vii­me vuo­si­na on alet­tu pu­hua myös net­ti­kiu­saa­mi­ses­ta.

Vies­tit­te­lys­sä on ol­lut ih­mi­sel­le ai­na haas­teen­sa. Kiel­tä voi käyt­tää sekä hy­vään et­tä pa­haan. Apos­to­li Jaa­kob ver­ta­si kiel­tä pe­rä­si­meen, jol­la oh­ja­taan suur­ta lai­vaa, ja pie­neen tu­leen, joka sy­tyt­tää suu­ren tu­li­pa­lon. Hän kir­joit­ti, et­tä kiel­tä ei yk­si­kään ih­mi­nen ky­ke­ne ke­syt­tä­mään. (Jaak. 3:6–8.) Mo­net rii­dat ja jopa so­dat ovat syt­ty­neet pa­ho­jen tai louk­kaa­vien sa­no­jen ta­kia.

Kah­dek­sas käs­ky va­roit­taa: ”älä sano vää­rää to­dis­tus­ta lä­him­mäi­ses­tä­si.” Mart­ti Lut­her se­lit­tää Vähä ka­te­kis­muk­ses­sa, mitä se tar­koit­taa: ”Mei­dän tu­lee niin pe­lä­tä ja ra­kas­taa Ju­ma­laa, et­tä em­me puhu lä­him­mäi­ses­täm­me pe­rät­tö­miä, petä hä­nen luot­ta­mus­taan, pa­net­te­le hän­tä tai tah­raa juo­ruil­la hä­nen mai­net­taan, vaan puo­lus­tam­me hän­tä, pu­hum­me hä­nes­tä hy­vää ja tul­kit­sem­me kai­ken hä­nen par­haak­seen.”

No­pe­an vies­tin­nän ai­ka­na ko­ros­tuu, et­tä on tär­ke­ää har­ki­ta, mitä ja mil­lä ta­val­la vies­tii ja ke­nel­le vies­tin­sä suun­taa. Huo­nos­ti va­li­tuil­la sa­noil­la voi sa­tut­taa, mut­ta hy­vil­lä sa­noil­la taas voi saa­da ai­kaan pal­jon hy­vää. Pa­han pu­hu­mi­nen il­me­nee mo­nes­ti juo­rui­na, jot­ka vä­rit­ty­vät, muut­tu­vat ja usein myös va­hin­goit­ta­vat jo­ta­kin lä­him­mäis­tä. Pa­han­suo­pai­set ja val­heel­li­set pu­heet louk­kaa­vat, te­ke­vät ki­pe­ää ja sär­ke­vät vä­le­jä. Juo­rut pi­tää py­säyt­tää ei­kä lä­het­tää eteen­päin.

Sa­na­las­ku­jen kir­ja to­te­aa, et­tä oi­ke­aan ai­kaan sa­no­tut sa­nat ovat kuin kul­ta­o­me­nia ho­pe­a­mal­jois­sa (Sa­nanl. 25:11). Lem­pe­ät ja ar­mol­li­set sa­nat li­sää­vät rau­haa, so­pua ja hy­vää oloa. Pie­ni­kin tun­nus­tuk­sen sana, roh­kai­su tai toi­vo­tus voi jos­kus an­taa mer­kit­tä­väs­ti voi­maa vä­sy­neel­le. Ko­to­na, kou­lus­sa, työ­pai­koil­la ja kaik­ki­al­la on syy­tä pu­hua ys­tä­väl­li­ses­ti ja jo­kais­ta lä­him­mäis­tä kun­ni­oit­ta­en.

Elä­vä us­ko ei kos­kaan jää he­del­mät­tö­mäk­si. Us­ko­vai­nen ih­mi­nen on syn­ti­nen ku­ten muut­kin ih­mi­set, mut­ta us­ko syn­nyt­tää hä­nes­sä hy­viä, Py­hän Hen­gen he­del­miä (Gal. 5:22–23). Sy­dä­men us­ko tu­lee il­mi niin pu­heis­sa ja te­ois­sa kuin elä­män­ta­vois­sa­kin. Jee­sus to­te­si, et­tä puu tun­ne­taan he­del­mis­tään (Matt. 7:16–17).

Jee­suk­sen opet­ta­ma kul­tai­nen sään­tö neu­voo suo­je­le­maan ja aut­ta­maan lä­him­mäis­tä. Pu­hei­ta­kin tu­lee oh­ja­ta Jee­suk­sen käs­ky: ”Kaik­ki, min­kä tah­dot­te ih­mis­ten te­ke­vän teil­le, teh­kää te heil­le” (Matt. 7:12).

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 18.2.2015.

17.2.2020

He­rää, Her­ra! Mik­si nu­kut? Nou­se, älä iäk­si hyl­kää! Nou­se aut­ta­maan mei­tä, lu­nas­ta mei­dät ar­mo­si täh­den! Ps. 44:24,27

Viikon kysymys