Vuo­si 2017 oli maas­sam­me juh­la­vuo­si. Vie­tim­me it­se­näi­syy­tem­me 100-vuo­tis­juh­laa sekä re­for­maa­ti­on eli us­kon­puh­dis­tuk­sen 500-vuo­tis­merk­ki­vuot­ta. Juh­la­vuo­teen liit­ty­en jär­jes­tet­tiin run­saas­ti eri­lai­sia ta­pah­tu­mia. Iloit­sem­me Ju­ma­lan an­ta­mis­ta lah­jois­ta, joi­ta hän on osoit­ta­nut kan­sal­lem­me. Tätä siu­naus­ta saam­me pyy­tää hä­nel­tä edel­leen.

Myös al­ka­nut vuo­si on maal­lem­me mer­kit­tä­vä. Lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa on ta­sa­val­lan pre­si­den­tin vaa­li. Ke­vään ai­ka­na va­li­taan myös evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sel­le kir­kol­le uu­si ark­ki­piis­pa. En­sim­mäis­tä ker­taa mah­dol­li­ses­ti to­teu­tu­vat maa­kun­ta­vaa­lit on tar­koi­tus pi­tää lo­ka­kuus­sa ja seu­ra­kun­ta­vaa­lit mar­ras­kuus­sa. Pyy­däm­me jär­jes­tet­tä­viin vaa­lei­hin kaik­ki­val­ti­aan Ju­ma­lan joh­da­tus­ta.

Kir­kos­sam­me jat­kuu vil­kas kes­kus­te­lu sa­maa su­ku­puol­ta ole­vien pa­rien mah­dol­li­suu­des­ta kir­kol­li­seen vih­ki­mi­seen. Van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­suu­des­sa pi­däm­me luo­vut­ta­mat­to­ma­na kir­kon pe­rin­teis­tä ope­tus­ta avi­o­lii­tos­ta. Sen mu­kaan avi­o­liit­to on mie­hen ja nai­sen vä­li­nen liit­to. Sik­si sa­maa su­ku­puol­ta ole­via pa­re­ja ei voi­da vih­kiä avi­o­liit­toon, ei­kä sen kal­tai­sel­le yh­tei­se­lä­mäl­le voi an­taa myös­kään kir­kol­lis­ta siu­naus­ta. Kes­kus­te­lu täs­tä asi­as­ta re­pii kirk­ko­am­me, ja mo­nien mie­les­tä mah­dol­li­se­na uh­ka­na on jopa kir­kon ha­jo­a­mi­nen. Kir­kos­ta ero­a­mi­sen us­ko­taan joka ta­pauk­ses­sa li­sään­ty­vän rat­kai­sus­ta riip­pu­mat­ta.

Kris­til­li­syy­tem­me nä­kö­kul­mas­ta kat­so­en kes­kus­te­lus­sa on hyvä muis­taa, et­tä van­hoil­lis­les­ta­di­o­lais­ten kirk­koon kuu­lu­mi­sen vah­va pe­rin­ne nou­see evan­ke­liu­min työ­näys­tä. Vuo­den 1907 vuo­si­ko­kouk­sen kan­na­no­tos­sa to­de­taan: ”Niin kau­an, kun on val­ti­on kir­kos­sa kir­joi­tet­tu Ju­ma­lan sana va­paas­ti käy­tet­tä­vis­sä ja py­hät sak­ra­men­tit ja­e­taan Kris­tuk­sen ase­tus­sa­no­jen mu­kaan, em­me näe syy­tä ero­ta sen hel­mas­ta. – – Odo­tam­me, mi­ten Ju­ma­la asi­at joh­taa ja tyy­dym­me sii­hen.” Ju­ma­lan las­ten teh­tä­vä­nä on tu­kea kirk­koa py­sy­mään Ju­ma­lan sa­nan pe­rus­tuk­sel­la, myös avi­o­liit­to­kä­si­tyk­sen suh­teen.

Kai­kis­sa elä­män asi­ois­sa saam­me luot­taa Ju­ma­lan huo­len­pi­toon. Hän käyt­tää täs­sä myös mei­tä ih­mi­siä työ­to­ve­rei­naan. Ajas­sam­me tar­vi­taan us­kon nä­kö­a­laa, mut­ta sa­mal­la herk­kää miel­tä tun­nis­ta­maan lä­him­mäi­sen avun­tar­ve. Hy­vin­voin­ti­va­je uh­kaa mo­nia.

Van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­suu­den per­he- ja di­a­ko­ni­a­työ­hön liit­ty­en nou­si ke­sän 2017 pu­hu­jien ja seu­ra­kun­ta­van­hin­ten ko­kouk­ses­sa kes­kus­te­luun yh­tei­sen aut­ta­mi­sen ja huo­len­pi­don konk­reet­ti­nen li­sä­tar­ve. Tä­hän pe­rus­tu­en vuo­den 2018 ko­ti­maam­me per­he- ja di­a­ko­ni­a­työn pai­no­pis­te­a­lu­eek­si on va­lit­tu lap­si­per­hei­den tu­ke­mi­nen. Ru­koi­lem­me täl­le Tai­vaan Isän siu­naus­ta.

Kat­som­me eteen­päin. On tär­ke­ää, et­tem­me mis­sään olo­suh­teis­sa ka­dot­tai­si elä­mäs­täm­me tu­le­vai­suu­den ja toi­von nä­kö­a­laa. Vie­lä on us­ko­mi­sen ai­ka. Vie­lä on kyl­vön ja kas­vun ai­ka.

SRK:n joh­to­kun­nan puo­les­ta toi­vo­tan kai­kil­le Päi­vä­mie­hen lu­ki­joil­le Ju­ma­lan siu­naa­maa uut­ta vuot­ta.

Mat­ti Tas­ki­la

SRK:n joh­to­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 4.1.2018