Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi vähentäisi merkittävästi alkoholin myyntiin ja tarjoilemiseen liittyviä rajoituksia maassamme. Esitys on yksi askel alkoholipolitiikan vapauttamisen ketjussa, joka sai alkunsa keskioluen myynnin siirtämisestä ruokakauppoihin 1960-luvun lopulla. Kehityksen seurauksena alkoholinkulutus maassamme on nelinkertaistunut ja on 2000-luvulla ollut keskimäärin yli 10 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti vuodessa.
Myyntirajoitusten purkamisen yhteydessä on toistuvasti esitetty, että mietojen alkoholijuomien saannin vapauttaminen siirtäisi suomalaisten alkoholinkäyttöä enemmän niiden suuntaan. Todellisuus on kuitenkin ollut toinen: mietoja alkoholijuomia on alettu juoda väkevien lisäksi, ei niiden sijasta. Samalla alkoholia käyttävien määrä on merkittävästi lisääntynyt. Kun vielä 1960-luvulla puolet työikäisistä suomalaisnaisista ei käyttänyt lainkaan alkoholia, nykyisin kokonaan raittiita on vähän.
Alkoholinkäytön haitat ovat kasvaneet samaa tahtia kulutuksen lisääntymisen kanssa. Alkoholimyrkytykset ja alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat maassamme nykyisin toiseksi yleisin kuolinsyy: alkoholi aiheuttaa vuosittain yli 3 000 suomalaisen kuoleman. Onnettomuus- ja väkivaltakuolemista jopa puolet aiheutuu alkoholinkäytöstä. Lähes 80 prosentissa suomalaisista työpaikoista koetaan alkoholista johtuvia ongelmia.
Jostakin syystä alkoholimyynnin vapauttamisen kannattajat ummistavat silmänsä siltä tosiasialta, että alkoholismi on Suomessa vakava kansansairaus. Tutkimusten mukaan noin 500 000 suomalaista kuuluu nykyisin alkoholin riskikäyttäjiin. Pienikin alkoholinkulutuksen lisääntyminen tässä ryhmässä voi aiheuttaa merkittäviä lisähaittoja koko yhteiskunnalle. Jo nykyisin alkoholista aiheutuu maassamme vuosittain yli 1,5 miljardin euron suoranaiset ja useiden miljardien eurojen välilliset kustannukset, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.
Suomalaisen alkoholinkäytön erityispiirre on nuorten ja jopa lasten humalajuominen. Sitä ei muissa Euroopan maissa juurikaan esiinny, mutta Suomessa se on jatkuvasti yleistynyt. Professori Lea Pulkkisen mukaan se osaltaan liittyy suomalaisvanhempien keskimääräistä vähäisempään vastuunottoon lapsistaan ja nuoristaan.
Lestadiolaisessa kristillisyydessä on alusta lähtien kannatettu ehdotonta raittiutta. Lars Levi Laestadius päätyi omien kokemustensa pohjalta toteamaan, että alkoholin kohtuukäyttö ei käytännössä ole realistinen mahdollisuus, sillä ihmisluonto on liian heikko ja turmeltunut. Tämä ratkaisu on osoittautunut siunaukselliseksi. Raamatun opetukset juopumisen vaaroista ovat edelleen ajankohtaisia.
Julkaistu Päivämiehessä 1.6.2016.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.