Kirkolliskokousvaalit ovat takana, ja valituiksi tulleet edustajat valmistautuvat toukokuussa alkavaan nelivuotiseen istuntokauteensa. Siihen onkin syytä valmistautua huolella, sillä kirkolliskokous päättää isoista asioista, kuten kirkon oppia ja työtä koskevista keskeisistä linjauksista sekä kirkon hallinnosta ja taloudesta. Kirkolliskokous vaikuttaa merkittävästi myös kirkkoa koskevaan lainsäädäntöön.
Paljon myönteistä jää piiloon, kun mediat nostavat esille tilastoja ja usein negatiivisia kokemuksia kirkosta. Negatiivissävytteiset uutiset voivat jopa vääristää tilannekuvaa kirkosta. Kirkolla on todellisia haasteita, eikä pienimpiä ole jäsenmäärän vääjäämätön lasku. Kirkon oman ennusteen mukaan suomalaisten kirkkoonkuulumisprosentti laskee alle 50 prosentin vuonna 2039.
Toinen puoli jäsenasiaa on kirkon uskollinen jäsenkunta. Hiljattain uutisoidun kyselyn mukaan yli puolet kirkon jäsenistä on hyvin uskollisia kirkolle. He eivät ole missään vaiheessa edes ajatelleet kirkosta eroamista. Tässä joukossa on paljon potentiaalia kirkon rakentamiseen ja sen perustehtävän tukemiseen. Voisiko tämän joukon saada entistä aktiivisemmin mukaan seurakuntien toimintaan?
Väkeään menettävän kirkon jäsenten on jatkossa yhä tärkeämpää osata kuunnella toinen toistaan ja rakentaa kirkkoa, jotta se säilyttää toimintakykynsä. Keskeisintä tässä on kyky pitää esillä evankeliumin ilosanomaa ja sen tarjoamaa pelastusta sekä pysyä Raamatun perustalla. Lisäksi kirkolla on muitakin tärkeitä tehtäviä yhteiskunnassa, kuten diakoniatyö, kulttuuriperinnön vaaliminen ja tällä hetkellä myös uskontotietoisuuden ylläpitäminen.
Kirkko ja erityisesti sen päättäjät ovat merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ei ole yhdentekevää, minkälaisia näkökulmia he ottavat ajankohtaisiin aiheisiin ja minkälaista keskustelukulttuuria he pitävät yllä. Kärjistyneen keskusteluilmapiirin ei soisi leviävän kirkkoon, jonka arvoihin kuuluu Kristuksen esimerkin mukainen lähimmäisen kunnioitus.
96 kirkolliskokousedustajan joukossa on hyvin eri tavoin ajattelevia ihmisiä ja näin ollen mahdollisuudet kärjekkääseenkin keskusteluun. Juuri siksi tämä joukko voi olla näyttämässä suuntaa tasavallan presidentinkin esillä pitämälle rakentavalle keskustelukulttuurille.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.