Näin Suomen kansanopistojen 125-vuotisjuhlavuonna on hyvä pysähtyä miettimään kansanopistojen merkitystä vanhoillislestadiolaiselle kristillisyydelle. Ensin Ylitornion ja myöhemmin Reisjärven, Jämsän ja Ranuan kristillisillä kansanopistoilla on ollut suuri ja monitahoinen merkitys herätysliikkeemme toiminnassa.
Kansanopistojen perustehtävänä oli alun perinkin nuorison kasvattaminen mahdollisuutensa ja vastuunsa tunteviksi ihmisiksi. Vapaan sivistystyön periaatteen mukaisesti nuoret ovat kansanopistoissamme omaehtoisesti oppineet lukuisia tietoja ja taitoja. He ovat myös suorittaneet lukiokursseja tai musiikkitutkintoja tai korottaneet peruskoulun arvosanoja. Samalla opistojemme kristillinen arvomaailma aamuhartauksineen, seuroineen, jumalanpalveluksineen ja keskusteluineen on vahvistanut monen nuoren uskoa.
Kansanopistomme ovat vuosikymmenien ajan palvelleet myös satojen rippikoulujen pitopaikkana. Samoin lyhytkurssitoiminta on vuosikymmenten saatossa kasvanut niin suureksi, että viime vuosina kolmessa opistossa on järjestetty vuosittain yhteensä lähes 300 kurssia ja kurssilaisten määrä on lähemmäs 10 000.
Monelle meistä on syntynyt kiinteä yhteys kansanopistoihimme juuri lyhytkurssitoiminnan kautta. Näillä kursseilla on opittu erilaisia taitoja ja tietoja. Samalla on ollut mahdollisuus tutustua uusiin ystäviin, tavata vanhoja tuttuja ja saada tukea uskonelämään.
Jokakesäiset opistoseurat ovat vahvin osoitus opistojemme ja taustayhteisön välisestä vahvasta siteestä. Yhteenlaskettuna kolmet opistoseurat kokoavat kesäisin jopa 50 000 ihmistä opistojemme pihapiireihin ja niiden lähiympäristöön. Opistoseurat ovat nimensä mukaisesti seurat, joissa kaikkein tärkein asia on uskon vahvistuminen. Samalla ne ovat muiden seurojen tapaan kaikille avoimia lähetystapahtumia, joihin toivotamme kaikki lähimmäisemme lämpimästi tervetulleiksi. Rukoilemme, että Jumala kirkastaisi opistoseuroissa Vapahtajamme sovitustyön merkitystä ja kutsuisi valtakuntaansa uusia kansalaisia.
Opistoseuroilla on uskon vahvistumisen lisäksi muitakin merkityksiä. Ne kokoavat taustayhteisöä vuosittain opistolle näkemään ja kuulemaan, mitä opistolle kuuluu. Toisaalta opistoseurat ovat opistojemme talouden kannalta merkittäviä tapahtumia – niiden tuotto menee suoraan kunkin opiston toiminnan hyväksi.
Opistotyö tarvitsee kristillisyyden tuen. Oletko tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi osallistumalla työvuoroon opistoseuroissa tuet opistojemme työtä? Opistoja voit tukea myös liittymällä niiden kannatusyhdistysten jäseneksi tai ostamalla niiden tuotteita opistoseuroissa tai nettikaupoista.
Olet lämpimästi tervetullut opistoseuroihin!
Teksti: Jukka Palola, Jämsän Kristillisen Kansanopiston rehtori
Kuva: Reisjärven opistoseurojen kuvapalvelu
Julkaistu Päivämiehessä 16.7.2014.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys