Mo­net asi­an­tun­ti­jat ovat an­ta­neet myön­tei­siä ar­vi­oi­ta sii­tä, et­tä pa­ri­sen vuot­ta kes­tä­nyt ko­ro­na­pan­de­mia oli­si väis­ty­mäs­sä. Tai ai­na­kin tau­din ny­kyi­nen muun­nos mah­dol­lis­tai­si yh­teis­kun­nan avaa­mi­sen muun mu­as­sa eri­lais­ten ko­koon­tu­mis­ten ja ta­pah­tu­mien osal­ta.

Ku­kaan ei ar­van­nut pan­de­mi­an en­si­kai­ku­jen kuu­lu­es­sa, mitä oli­si tu­los­sa. Vain har­va osa­si esi­mer­kik­si aja­tel­la, et­tä rau­han ai­ka­na Su­vi­seu­rat voi­tai­siin kent­tä­ta­pah­tu­ma­na jou­tua pe­ru­maan. Se on ko­et­tu nyt kak­si ker­taa ny­ky­su­ku­pol­vien eli­nai­ka­na. En­si ke­sän osal­ta toi­vo su­vi­seu­ra­kan­san ko­koon­tu­mi­sen suh­teen on va­ro­vai­nen, mut­ta syvä ja har­ras.

Mi­ten ko­ro­na­pan­de­mia on vai­kut­ta­nut us­ko­mi­seen ja us­kos­sa jak­sa­mi­seen? Us­ko­vai­set ovat ja­ka­neet ko­ke­muk­si­aan lä­hei­sil­leen ja esi­mer­kik­si oman rau­ha­nyh­dis­tyk­sen etä­ti­lai­suuk­sis­sa. Sa­mal­la kun moni on il­mais­sut kii­tol­li­suut­taan Ju­ma­lal­le etäyh­teyk­sien tuo­mis­ta seu­ra­mah­dol­li­suuk­sis­ta, on nous­sut esiin ikä­vä us­ko­nys­tä­vien kes­kel­le, koh­taa­maan kas­vok­kain ja ja­ka­maan kuu­lu­mi­sia.

Us­ko­mi­sen osal­ta pan­de­mia ei ole muut­ta­nut mi­tään kes­keis­tä. Us­ko pe­rus­tuu edel­leen sii­hen hen­ki­lö­koh­tai­seen luot­ta­muk­seen, et­tä Ju­ma­la an­toi Poi­kan­sa maa­il­maan so­vit­ta­maan mi­nun­kin syn­ti­ni. Us­ko­mal­la ne an­teek­si saan elää rau­has­sa Ju­ma­lan ja it­se­ni sekä ym­pä­röi­vän maa­il­man kans­sa. Sa­mal­la saan luot­taa sii­hen, et­tä luo­ma­kun­ta on edel­leen Luo­jan­sa kä­sis­sä.

Eri­ä­vät nä­ke­myk­set ko­ro­na­pan­de­mi­an hoi­ta­mi­ses­ta ja pan­de­mi­aan suh­tau­tu­mi­ses­ta ovat kuor­mit­ta­neet us­ko­vais­ten­kin vä­le­jä. Raa­ma­tun neu­vot toi­nen toi­sen­sa kun­ni­oit­ta­mi­ses­ta, an­teek­si­pyy­tä­mi­ses­tä ja -an­ta­mi­ses­ta sekä toi­ses­ta ih­mi­ses­tä par­hain päin pu­hu­mi­ses­ta ovat ne­kin en­nal­laan.

Jos ko­ro­na on tuo­nut kit­kaa kes­ki­näi­siin vä­lei­hin, lää­ke on sama kuin en­nen pan­de­mi­aa­kin: ote­taan asia pu­heek­si ja so­vi­taan se. Sa­mal­la kun kit­ka hä­vi­ää pa­laa­vat yleen­sä myös kes­ki­näi­nen luot­ta­mus ja Ju­ma­lan las­ten vä­li­nen rak­kaus. Mi­kään maal­li­nen asia ei ole niin ar­vo­kas kuin elä­vä us­ko, joka vie ker­ran tääl­tä vai­vo­jen ja eri­mie­li­syyk­sien maas­ta Ju­ma­lan luok­se täy­del­li­syy­teen.