Jul­ki­sen pu­heen pi­tä­mi­nen on usein jän­nit­tä­vä ti­lan­ne. Jän­ni­tys­tä luo pai­kal­la ole­va ylei­sö, joka kuun­te­lee ja ar­vioi pu­heen si­säl­töä.

Har­va tu­lee aja­tel­leek­si so­mes­sa toi­mies­saan, et­tä ylei­sö­mää­rä siel­lä voi ol­la huo­mat­ta­vas­ti mo­nia pu­he­ti­lai­suuk­sia suu­rem­pi.

Kan­na­not­to so­mes­sa on usein jopa nä­ky­väm­pi ja py­sy­väm­pi kuin puhe isos­sa ti­lai­suu­des­sa. Se mitä sa­not, jaat tai peu­ku­tat so­mes­sa, voi le­vi­tä het­kes­sä laa­jal­le, ei­kä sitä ole mah­dol­lis­ta ve­tää enää ta­kai­sin. So­me­si­säl­tö­jen kans­sa on­kin syy­tä ol­la eri­tyi­sen har­kit­se­va.

Some on muut­ta­nut me­di­an luon­net­ta niin, et­tä yhä use­am­mat ta­hot ja yk­sit­täi­set ih­mi­set voi­vat toi­mia it­se si­säl­lön­tuot­ta­ji­na eli ja­kaa omia teks­te­jään ja ku­vi­aan. Tämä tar­koit­taa sitä, et­tä käyt­tä­jän voi ol­la toi­si­naan vai­kea sel­vit­tää, kuka so­mes­sa ja­et­ta­van si­säl­lön on tuot­ta­nut ja mis­sä tar­koi­tuk­ses­sa.

So­men kaut­ta on mah­dol­lis­ta myös ja­kaa val­heel­lis­ta tie­toa ja vai­kut­taa mie­li­pi­tei­siin. Har­mit­to­mal­ta vai­kut­ta­va vit­si tai vi­de­on­pät­kä voi ol­la tar­kem­min aja­tel­tu­na jo­ta­kin ih­mis­ryh­mää ali­ar­voi­va, jopa ra­sis­ti­nen. Sel­lais­ta ei ole vii­sas­ta ja­kaa edes haus­kan lä­pän ni­mis­sä. Hyvä ar­vi­oin­tik­ri­tee­ri on se, mil­tä sama vit­si tun­tui­si omaan it­seen koh­dis­tet­tu­na.

Kris­tit­ty kat­soo peu­ku­tuk­si­aan myös sii­tä nä­kö­kul­mas­ta, vas­taa­ko peu­ku­tet­tu tai ja­et­tu si­säl­tö omaa ar­vo­maa­il­maa. Vies­tii­kö si­säl­tö sel­lai­ses­ta, jota it­se pi­dän tär­ke­ä­nä? Us­kal­tai­si­ko so­mes­sa pu­hua myös us­kos­ta ja sii­tä, mi­ten se vai­kut­taa elä­mää­ni?

SRK:n uu­des­sa vuo­si­kir­jas­sa (Ajan­koh­tais­ta 2019, Va­el­lan­ko va­los­sa) kä­si­tel­lään myös tätä ai­het­ta. Kir­jas­sa ky­sy­tään, mitä us­kon tun­nus­ta­mi­nen tar­koit­taa so­mes­sa. On­ko se sitä, et­tä jä­te­tään peu­kut­ta­mat­ta sitä, mikä haa­voit­taa omaa­tun­toa? Ja ker­ro­taan us­kos­ta sil­loin, kun tu­lee so­pi­va ti­lan­ne ja roh­keus riit­tää?

Maal­lis­tu­vas­sa il­ma­pii­ris­sä yk­si­kin Ju­ma­lan sa­nan va­loa lois­ta­va so­me­päi­vi­tys voi ol­la tien­viit­ta­na us­kos­ta osat­to­mal­le tai roh­kai­se­va­na vies­ti­nä us­ko­nys­tä­väl­le. Myös so­mes­sa saa va­paas­ti vies­tit­tää psal­min 119 sa­no­maa, joka oli esil­lä myös vii­kon­lop­pu­na vie­te­tyis­sä Ra­nu­an opis­to­seu­rois­sa: ”Ju­ma­lan sana on valo mat­kal­la­ni.”

Ku­vi­tus­ku­va: Art­tu Ala­saa­re­la