Vie­lä pari vuot­ta sit­ten moni saat­toi ko­kea ah­dis­tus­ta sii­tä, et­tei jou­da liik­ku­maan ter­vey­ten­sä kan­nal­ta suo­si­tus­ten mu­kai­sia mää­riä. Vii­me ai­ko­jen lii­kun­ta­suo­si­tuk­sis­sa on tul­tu toi­voa an­ta­vaan suun­taan: kaik­ki fyy­si­nen ak­tii­vi­suus on hy­väs­tä, mi­nuut­ti- tai tun­ti­mää­rät ei­vät ole olen­nai­sin­ta.

Tämä on kan­nus­ta­va vies­ti niin ruuh­ka­vuo­sia elä­vil­le kuin vaik­ka­pa ikäih­mi­sil­le. Lem­peä oh­jeis­tus kuu­luu: lii­ku sen ver­ran kuin kun­to­si ja ti­lan­tee­si sal­lii, jo­kai­nen otet­tu as­kel on pa­rem­pi kuin ot­ta­mat­ta jää­nyt. Myös fyy­sis­tä ak­tii­vi­suut­ta si­säl­tä­vät ko­ti­työt vai­kut­ta­vat myön­tei­ses­ti ter­vey­teen.

Tämä leh­ti ja liit­tee­nä ole­va Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­ti kä­sit­te­le­vät liik­ku­mis­ta ja ur­hei­lua eri nä­kö­kul­mis­ta. Liik­ku­mi­sel­la on mo­nia myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia ih­mi­sen fyy­si­seen ja psyyk­ki­seen hy­vin­voin­tiin sekä so­si­aa­li­siin suh­tei­siin. So­pi­via lii­kun­ta­muo­to­ja löy­tyy myös useim­mil­le lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le.

Pit­käl­le me­ne­vä ur­hei­lu­har­ras­tus saat­taa tuo­da mu­ka­naan var­jo­puo­lia, ku­ten yli­kun­nos­ta joh­tu­via on­gel­mia. Ur­hei­lu voi imais­ta mu­kaan­sa niin, et­tä ar­vo­maa­il­mas­sa al­ka­vat ko­ros­tua esi­mer­kik­si huip­puun­sa tree­nat­tu ul­ko­muo­to ja ih­mis­ten sil­mis­sä saa­vu­tet­tu kun­nia.

Täs­sä leh­des­sä on usei­ta hen­ki­lö­koh­tai­sia ko­ke­muk­sia sii­tä, mi­ten kil­paur­hei­lu kieh­too. Näis­tä ko­ke­muk­sis­ta käy il­mi si­säi­nen kamp­pai­lu, jota ur­hei­lul­li­ses­ti lah­ja­kas, kil­pai­le­mi­ses­ta naut­ti­va ih­mi­nen käy poh­ties­saan elä­män­sä suun­taa.

Mis­tä saa­da voi­maa teh­dä us­koa tu­ke­via va­lin­to­ja? Ur­hei­lun kans­sa ih­mi­nen voi ol­la pit­käl­ti sa­mas­sa ti­lan­tees­sa kuin nuo­ri Moo­ses oli tu­le­vai­suut­ta poh­ties­saan. Mah­dol­li­nen lois­to ja kun­nia vai ken­ties vaa­ti­mat­to­mam­pi elä­mä Ju­ma­lan tah­don tiel­lä?

Ian­kaik­ki­suus­nä­kö­kul­ma avaa pers­pek­tii­viä myös sil­loin, kun us­ko­vai­nen ih­mi­nen poh­tii suh­det­taan kil­pa- tai kun­tour­hei­luun. Mikä on lo­pul­li­nen pää­mää­rä­ni ja mikä on sen kan­nal­ta oleel­lis­ta? Mis­sä on se voit­to­pal­kin­to, jota minä ta­voit­te­len, ja mi­ten sen voi saa­vut­taa?

Liik­ku­mi­sen ei tar­vit­se hal­li­ta kaik­kea elä­mää ja ajan­käyt­töä, ja sil­ti se voi tuo­da elä­mään mie­le­käs­tä si­säl­töä. Liik­ku­es­saan ih­mi­nen voi ko­kea unoh­tu­mat­to­mia het­kiä ja suur­ta kii­tol­li­suut­ta Ju­ma­laa koh­taan.