Huomenna 20. marraskuuta vietetään vuosittaista lapsen oikeuksien päivää. Tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus Suomessa täyttää 25 vuotta. Juhlavuoden 2016 teemana on yhdenvertaisuus lapsia ja nuoria osallistaen.
Teemaan liittyen Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkosto kokoaa ja suunnittelee koulujen ja päiväkotien käyttöön yhdenvertaisuusteemaan liittyviä materiaaleja. Myös sosiaalisessa mediassa teemavuosi on esillä.
Lapsiasian verkkosivujen mukaan ihmisoikeuksien edistäminen on jokaisen aikuisen tehtävä. Ylipäätään ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ilman ehtoja, ja jokaisen velvollisuus on kunnioittaa toisten ihmisoikeuksia. Näin kaikki ovat samalla tasolla, samanarvoisia. Aikuisilla on velvollisuus opettaa lapsille, mitä ihmisoikeudet tarkoittavat.
Lapsen oikeuksien sopimus
Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimuksen tärkein tavoite on perusoikeuksien eli terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille. YK teki sopimuksen vuonna 1989, Suomi liittyi siihen kaksi vuotta myöhemmin. Nykyisin lähes kaikki valtiot ovat sopimuksessa mukana.
Sopimus tarkoittaa, että Suomen valtion tulee huolehtia siitä, että lasten elämässä toteutuvat sopimuksessa mainitut asiat. Valtion tehtävänä on tiedottaa lapsen oikeuksista aikuisille ja lapsille. Suomikin on sopimuksesta vastuussa YK:lle: sen pitää raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin kehittymisestä Suomessa.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa on yhteensä 54 kohtaa. Niissä kerrotaan asiat, joista valtion ja kuntien päättäjien sekä kaikkien aikuisten pitää huolehtia. Esimerkiksi kohdassa 3 todetaan: ”Aikuiset tekevät monia lasten elämään vaikuttavia päätöksiä. Heidän täytyy aina selvittää, mikä on lapsen kannalta parasta.” Kohdassa 17 taas sanotaan: ”Lapsella on oikeus saada tietoa ja seurata tiedotusvälineitä monipuolisesti. Aikuisten täytyy suojella lasta tiedolta, joka vahingoittaa häntä.”
Lapsiasiavaltuutettu edistää lasten oikeuksia
Suomessa lapsiasiavaltuutettu on Tuomas Kurttila. Lapsiasiavaltuutetulla on laissa säädettyjä tehtäviä: Hän arvioi ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Valtuutetun tehtävänä on herätellä päättäjiä ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan puhumalla lasten puolesta. Hän on lasten äänen vahvistaja ja lapsipolitiikan sillanrakentaja.
Lapsiasiavaltuutetun työn perusta on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, jonka toteutumista valtuutettu arvioi ja edistää yleisellä yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla. Valtuutettu on itsenäinen valtion viranomainen, joka on perustettu eduskunnan säätämällä lailla.
Hallinnollisesti lapsiasiavaltuutettu toimii oikeusministeriön yhteydessä, mutta ministeriö ei ohjaa hänen toimintaansa. Valtuutettu ei ratkaise yksittäisten lasten tai perheiden asioita eikä voi muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä.
Oikeudet tuovat velvollisuuksia
Jokaisella, jolla on oikeuksia, on myös velvollisuuksia – niin myös lapsilla. Esimerkiksi lapsikaan ei saa kiusata tai vahingoittaa toisia millään tavalla. Kun lapsella on oikeus puhtaaseen ympäristöön, on myös lapsen velvollisuus huolehtia parhaansa mukaan ympäristön puhtaudesta.
Samoin vapaus omaan ajatteluun, kulttuuriin ja uskontoon tarkoittaa samalla, että lapsella on myös velvollisuus kunnioittaa toisten ajatuksia ja uskonnollisia periaatteita.
Lapsen oikeuksien verkkosivuilla on materiaalia lasten oikeuksista niin lapsille kuin aikuisillekin. Materiaaleissa puhutaan esimerkiksi lapsiperheiden köyhyydestä ja yhdenvertaisuudesta.
Lähteet:
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys