P. J.

– Kun saim­me tie­tää, et­tä Su­vi­seu­ro­ja ei jär­jes­te­tä­kään Reis­jär­vel­lä, lap­set pet­tyi­vät. Seu­ro­ja oli odo­tet­tu koko tal­vi, ja toi­vot­tu, et­tä ko­ro­na­ti­lan­ne hel­pot­tai­si, Ah­ve­nan­maal­la asu­va Kat­ri Yli­ko­ti­la ker­too.

Pet­ty­mys tun­tui suu­rem­mal­ta, kos­ka Yli­ko­ti­lan lap­sil­le tu­tut ja tär­ke­ät Ruot­sin su­vi­seu­rat jäi­vät myös vä­liin. Kat­ri ker­too, et­tä lap­set kui­ten­kin tot­tui­vat aja­tuk­seen no­pe­as­ti, ja yh­des­sä alet­tiin suun­ni­tel­la ko­ti­su­vi­seu­ro­ja.

– Pie­nin kei­noin saa­tiin tut­tu ja tur­val­li­nen su­vi­seu­ra­tun­nel­ma. Pu­hei­ta kuun­nel­tiin per­heen kes­ken omas­sa rau­has­sa.

Yli­ko­ti­lat ovat ko­ke­neet, et­tä tänä ke­sä­nä moni asia on muut­tu­nut ja yl­lät­tä­nyt. Muut­kin lo­ma­suun­ni­tel­mat me­ni­vät uu­sik­si, mut­ta he suh­tau­tu­vat asi­aan luot­ta­vai­sin mie­lin.

– Kai­kel­la on tar­koi­tuk­sen­sa ja Tai­vaan Isä tie­tää, mikä meil­le on par­haak­si, Kat­ri to­te­aa.

Yli­ko­ti­lat val­mis­tau­tui­vat Su­vi­seu­roi­hin mo­nel­la ta­paa. Asun­to­vau­nu oli pa­kat­tu­na ko­ti­pi­hal­la jo hy­vis­sä ajoin, ja sii­nä nu­kut­tiin pari yö­tä Su­vi­seu­ro­jen ai­ka­na.

– Oman per­heen kes­ken vie­tim­me näi­tä Su­vi­seu­ro­ja. Hel­pot­taa, kun mu­ka­vuu­det ovat vain muu­ta­man met­rin pääs­sä vau­nus­tam­me, seit­se­män lap­sen äi­ti kiit­tää.

Lap­set toi­voi­vat eri­tyi­ses­ti su­vi­seu­ra­kark­kia ja jää­te­löä.

– En­sim­mäi­nen vau­nus­sa tar­joil­tu su­vi­seu­ra­ruo­ka oli kaik­kien toi­vo­muk­ses­ta li­ha­keit­to. Seu­rat kuun­nel­tiin tie­to­ko­neel­ta. Myös Ke­sä­seu­ra­ra­di­on oh­jel­maa seu­rat­tiin ah­ke­ras­ti.

Kat­ri ajat­te­li en­nen seu­ro­ja, et­tä saat­taa ikä­vöi­dä mui­ta us­ko­vai­sia ja seu­ra­tun­nel­maa.

– Seu­rat me­ni­vät kui­ten­kin ihan mu­ka­vas­ti. Ja­oim­me su­vis­ku­via ys­tä­vien kans­sa sii­tä, mi­ten he viet­tä­vät omia seu­ro­jaan. Vi­de­o­kes­kus­te­lut aut­toi­vat myös pa­him­paan ikä­vään.

Kat­ri us­koo, et­tä koko per­heel­le jäi mu­ka­vat muis­tot näis­tä Su­vi­seu­rois­ta.

– Ei tul­lut nyt sitä to­tut­tua isoa ta­pah­tu­maa, mut­ta niin sitä vain pys­tyi mat­ki­maan seu­ro­ja ihan omas­sa ko­ti­pi­has­sa! Niin pie­nil­lä asi­oil­la saa sa­maa su­vi­seu­ra­tun­nel­maa: lei­riy­ty­mi­nen pi­hal­la ja seu­ra­pu­heet lau­lui­neen tu­tus­ti taus­tal­la, Kat­ri ihas­te­lee.

– Mak­ka­rat pais­tet­tiin il­lal­la ja sit­ten vie­lä sau­not­tiin. Se tai­si ol­la se suu­rin ero ta­val­li­siin Su­vi­seu­roi­hin ver­rat­tu­na, Kat­ri nau­raa.

Il­ta­ru­kouk­sen ja siu­nauk­sen saat­te­le­ma­na las­ten oli tur­val­lis­ta nu­kah­taa vau­nuun.

Voit lu­kea haas­tat­te­lun ruot­sik­si tääl­tä.