Psal­mei­hin liit­ty­vää suo­men­kie­lis­tä kir­jal­li­suut­ta tai kom­men­taa­re­ja on niu­kas­ti. Sik­si Juk­ka Pa­lo­lan tuo­re kir­ja on hy­vin ter­ve­tul­lut ja täyt­tää ole­mas­sa ole­vaa auk­koa. Teos on ni­mel­tään Pu­het­ta Ju­ma­lal­le ja Ju­ma­las­ta, Psal­mien kir­jan kom­men­taa­ri.

Jäm­sän Kris­til­li­sen Kan­sa­no­pis­ton reh­to­ri, te­o­lo­gi­an toh­to­ri Juk­ka Pa­lo­la on teh­nyt suur­työn kir­joit­ta­es­saan tä­män uu­den kom­men­taa­rin psal­mien kir­jaan. Pa­lo­lan te­ok­sen eri­tyi­nen an­sio on psal­mien kään­tä­mi­seen liit­ty­vis­sä ha­vain­nois­sa.

Kir­jan taus­tal­la ovat Pa­lo­lan pi­tä­mät psal­mi-il­lat vuo­sien 2005–2011 vä­li­se­nä ai­ka­na Hel­sin­gin seu­ra­kun­nis­sa. Nyt nämä lu­en­not ovat saa­neet vah­vas­ti muo­kat­tu­na uu­den asun kir­jan muo­dos­sa. SRK:n ni­me­ä­mä lu­ku­ryh­mä on ol­lut Pa­lo­lan apu­na muok­kaus­työs­sä.

Lau­lu-, ru­kous- ja ope­tus­kir­ja

Psal­mit ovat Van­han tes­ta­men­tin ajan us­ko­vien lau­lu- ja ru­kous­kir­ja sekä sa­mal­la ka­te­kis­mus eli ope­tus­kir­ja. Mo­nien psal­mien ot­si­kois­sa on viit­tauk­sia sä­vel­miin tai soit­ti­miin, joil­la psal­me­ja on ai­koi­naan lau­let­tu ja soi­tet­tu temp­pe­li­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa.

Jee­sus it­se ru­koi­li ris­til­lä suu­rim­mis­sa ah­dis­tuk­sis­saan psal­min sa­noil­la: ”Ju­ma­la­ni, Ju­ma­la­ni, mik­si hyl­kä­sit mi­nut” (Ps. 22:2). Psal­mit oli­vat siis hä­nel­le tut­tu­ja ja rak­kai­ta.

Pa­lo­la ku­vaa kir­jas­saan on­nis­tu­nees­ti en­sin psal­meil­le ylei­siä piir­tei­tä. Hän poh­tii psal­mien käyt­tö­tar­koi­tus­ta, psal­mien muo­tou­tu­mis­ta kir­jak­si, nii­den sa­no­maa ja kir­joit­ta­ja­ky­sy­mys­tä.

Eri­lais­ten il­mai­su­jen taus­to­ja

Mo­ni­sa­ta­si­vui­nen teos kes­kit­tyy käy­mään psal­mit läpi yk­si ker­ral­laan. Jo­kai­sen psal­min koh­dal­la on en­sin ly­hyt kat­saus psal­miin ko­ko­nai­suu­te­na ja sit­ten tuon psal­min ja­keet vuo­den 1992 Kirk­ko­raa­ma­tun mu­kaan. Jo­kai­sen ja­keen ohes­sa on sen tul­kin­ta. Ot­si­kot ryt­mit­tä­vät so­pi­vas­ti psal­min kä­sit­te­lyä.

Yk­si­tyis­koh­tai­ses­sa kä­sit­te­lys­sä Pa­lo­la tuo esiin mo­nia psal­mien tul­kin­taan liit­ty­viä tär­kei­tä ha­vain­to­ja. Hän an­taa pal­jon sa­nas­tol­lis­ta tie­tout­ta ja viit­taa mui­hin psal­mei­hin. Pa­lo­la avaa hep­re­an­kie­li­siä sa­no­ja ja nii­den ta­ka­na ole­vaa maa­il­maa. Pai­koin hän viit­taa myös Lut­he­rin psal­mi­se­li­tyk­siin.

Har­vi­nai­suu­det esil­le

Edel­lä mai­nit­tua, Jee­suk­sen käyt­tä­mää psal­mia 22 Pa­lo­la avaa muun mu­as­sa to­te­a­mal­la, et­tä se on kuo­le­man edes­sä ole­van psal­mi. Sii­nä pu­huu ih­mi­nen, joka sai­rau­ten­sa ta­kia kol­kut­te­lee kuo­le­man port­te­ja. Hän ei saa edes sai­ras­taa rau­has­sa, vaan hä­nen vi­hol­li­sen­sa ilk­ku­vat hän­tä.

Pa­lo­lan mu­kaan Jee­sus lai­na­si psal­min sa­no­ja kan­san­kie­lel­lä ara­me­ak­si, ei hep­re­an­kie­li­ses­sä muo­dos­sa. Tämä saat­toi ol­la syy sii­hen, mik­si pai­kal­la ol­leet ei­vät ym­mär­tä­neet lai­naus­ta, vaan luu­li­vat Jee­suk­sen huu­ta­van Eli­aa.

Juk­ka Pa­lo­lan teos an­taa ko­ko­nai­suu­des­saan uu­den mah­dol­li­suu­den pe­reh­tyä psal­mien rik­kaa­seen maa­il­maan, myös vä­hem­män käy­tet­tyi­hin psal­mi­aar­tei­siin. Tuo­re kom­men­taa­ri on tär­keä teos jo­kai­sel­le raa­ma­tun­lu­ki­jal­le, eri­tyi­ses­ti sa­nan­pal­ve­li­jal­le.

Teks­ti: Pau­li Nie­me­lä

Teks­ti on lu­et­ta­vis­sa ko­ko­naan 11.4. il­mes­ty­neen Päi­vä­mie­hen liit­tees­tä, Jul­kai­su­ku­vas­tos­ta.