JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

”Nel­jäl­lä pai­dal­la ja kak­sil­la far­kuil­la pär­jä­si tal­ven yli”

Puhutaan maasta ja taivaasta
15.9.2021 12.15

Juttua muokattu:

14.9. 09:43
2021091409430420210915121500
Viime keväänä Milja Saarnio päätti miehensä kanssa, että he ostavat vanhan, jatkuvasti rikki olevan auton tilalle joko paremman auton tai niin hyvän sähköpyörän, että sitä voi käyttää auton korvikkeena. – Päädyimme jälkimmäiseen, ja nyt ajamme Tampereen sisäiset matkat pääosin sähköavusteisella laatikkopyörällä. Valinta tuntuu hyvältä niin ilmaston kuin arkiliikunnan lisääntymisenkin kannalta. Pyörän kyydistä huiskuttelee 5-vuotias Aune.

Viime keväänä Milja Saarnio päätti miehensä kanssa, että he ostavat vanhan, jatkuvasti rikki olevan auton tilalle joko paremman auton tai niin hyvän sähköpyörän, että sitä voi käyttää auton korvikkeena. – Päädyimme jälkimmäiseen, ja nyt ajamme Tampereen sisäiset matkat pääosin sähköavusteisella laatikkopyörällä. Valinta tuntuu hyvältä niin ilmaston kuin arkiliikunnan lisääntymisenkin kannalta. Pyörän kyydistä huiskuttelee 5-vuotias Aune.

Jeremia Saarnio

Viime keväänä Milja Saarnio päätti miehensä kanssa, että he ostavat vanhan, jatkuvasti rikki olevan auton tilalle joko paremman auton tai niin hyvän sähköpyörän, että sitä voi käyttää auton korvikkeena. – Päädyimme jälkimmäiseen, ja nyt ajamme Tampereen sisäiset matkat pääosin sähköavusteisella laatikkopyörällä. Valinta tuntuu hyvältä niin ilmaston kuin arkiliikunnan lisääntymisenkin kannalta. Pyörän kyydistä huiskuttelee 5-vuotias Aune.

Viime keväänä Milja Saarnio päätti miehensä kanssa, että he ostavat vanhan, jatkuvasti rikki olevan auton tilalle joko paremman auton tai niin hyvän sähköpyörän, että sitä voi käyttää auton korvikkeena. – Päädyimme jälkimmäiseen, ja nyt ajamme Tampereen sisäiset matkat pääosin sähköavusteisella laatikkopyörällä. Valinta tuntuu hyvältä niin ilmaston kuin arkiliikunnan lisääntymisenkin kannalta. Pyörän kyydistä huiskuttelee 5-vuotias Aune.

Jeremia Saarnio

Heli Säk­ki­nen

Tam­pe­re­lai­sen Mil­ja Saar­ni­on per­heen elä­mäs­sä kak­si vuot­ta sit­ten to­teu­tu­nut haa­ve omas­ta asun­nos­ta muo­dos­tui kään­ne­koh­dak­si hei­dän ku­lu­tus­tot­tu­muk­si­aan aja­tel­len.

Sata vuot­ta van­ha asun­to eh­ti toi­mia ko­ti­na vain vii­kon: ta­los­ta löy­tyi myr­kyl­li­siä pi­toi­suuk­sia ho­mee­nes­toon käy­tet­tyä kre­o­soot­tia, ja he jou­tui­vat muut­ta­maan evak­koon mu­ka­naan vain vält­tä­mät­tö­mim­mät ta­va­rat ja ko­ril­li­nen las­ten le­lu­ja.

Myr­kyn­pois­to epä­on­nis­tui, ja kaik­ki ko­tiin jä­tet­ty ir­tai­mis­to meni pi­lal­le myr­kyl­li­sen pö­lyn le­vit­tyä asun­toon. Työ- ja opis­ke­lu­ar­ki kah­den pie­nen lap­sen ja ti­he­ään vaih­tu­vien asun­to­jen kans­sa uu­vut­ti per­hee­näi­din. Kun he vii­mein pää­si­vät pa­laa­maan ta­kai­sin ko­tiin, sii­hen piti teh­dä ko­ko­nais­val­tai­nen pin­ta­re­mont­ti.

– Toi­pu­mi­nen tuos­ta vuo­des­ta kes­ti pit­kään, ja sinä ai­ka­na suh­de omis­ta­mi­seen ja ta­va­raan muut­tui, Saar­nio to­te­aa.

– Jou­duim­me lo­pul­ta heit­tä­mään kai­ken ko­tiin jää­neen ir­tai­mis­ton pois lu­kuun ot­ta­mat­ta pos­lii­ni- ja me­tal­lie­si­nei­tä sekä joi­ta­kin teks­tii­le­jä. Mi­nul­la oli evak­ko­reis­sul­la mu­ka­na vain nel­jä pak­sum­paa pai­taa ja kah­det far­kut. Pär­jä­sin niil­lä koko tal­ven.

Ta­lou­del­li­sen ti­lan­teen pa­ran­nut­tua vaa­te­va­ras­to on kart­tu­nut pik­ku­hil­jaa ja har­ki­ten, laa­duk­kai­ta ja pää­o­sin käy­tet­ty­jä vaat­tei­ta hank­kien.

– Ket­ju­liik­kei­den vaat­teet her­mos­tut­ta­vat, sil­lä ne ei­vät kes­tä hy­vi­nä mon­taa pe­su­ker­taa. Se, et­tä ta­va­rat kes­tä­vät, on tär­ke­ää niin oman mie­len­rau­han kuin ym­pä­ris­tön­kin kan­nal­ta.

Haas­ta­van vuo­den ai­ka­na Saar­ni­oil­la ei ol­lut voi­mia näh­dä mui­ta ih­mi­siä ko­vin usein.

– Vie­tim­me pal­jon ai­kaa ko­to­na ja ret­kei­lim­me. Tämä per­he­kes­kei­syys on jää­nyt hy­väl­lä ta­val­la pääl­le: naa­pu­rei­den li­säk­si nä­em­me pää­a­si­as­sa vain lä­him­piä ys­tä­viä ja per­heen­jä­se­niä.

Myös rau­ha­nyh­dis­tyk­sen työ oli vie­nyt ak­tii­vi­sen nai­sen mu­ka­naan: nuor­ten va­rain­han­kin­ta­toi­mi­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja, raa­mat­tu­luo­kan opet­ta­ja, keit­ti­ö­vuo­ro­lai­nen…

– Kun voi­mat sit­ten lop­pui­vat, pää­dyin jät­tä­mään kaik­ki tal­koo­työt pois. Se oli suu­ri hel­po­tus, vaik­ka sa­maan ai­kaan olen kai­van­nut sitä yh­tei­söl­li­syyt­tä ko­vas­ti. Toi­veis­sa on, et­tä voi­sin taas osal­lis­tua jo­hon­kin teh­tä­vään, mut­ta vain yh­teen ker­ral­laan.

Mil­ja Saar­nio on kes­kus­tel­lut 5-vuo­ti­aan tyt­tä­ren­sä kans­sa il­mas­ton­muu­tok­ses­ta, sil­lä tämä oli jos­tain kuul­lut, et­tä au­tol­la aja­mi­nen ku­lut­taa luon­non­va­ro­ja.

– Vaik­ka ha­lu­am­me sääs­tää luon­toa, sii­nä asi­as­sa ei kan­na­ta ol­la it­sel­leen lii­an an­ka­ra. Näis­tä asi­ois­ta huo­leh­ti­mi­nen on ai­kuis­ten, ei las­ten teh­tä­vä. Olen tyyn­ny­tel­lyt las­ta, et­tä Ju­ma­la on lu­van­nut pi­tää meis­tä ja koko maa­pal­los­ta huol­ta.

Ku­lut­ta­mi­sen koh­tuul­lis­ta­mi­nen nä­kyy per­heen ar­jes­sa eri ta­voin: he elä­vät mel­ko pie­nes­sä asun­nos­sa mel­ko pie­nen ta­va­ra­mää­rän kes­kel­lä, vält­tä­vät au­tol­la aja­mis­ta ja suo­si­vat kas­vis­ruo­kaa.

– Ha­lu­an käyt­tää luon­non­va­ro­ja mah­dol­li­sim­man vä­hän, jot­ta nii­tä riit­täi­si vie­lä omil­le lap­sil­le­ni ja hei­dän mah­dol­li­sil­le lap­sil­leen, Saar­nio pe­rus­te­lee va­lin­to­jaan.

– Sil­ti elä­mäm­me on mo­nen muun ih­mi­sen elä­mään ver­rat­tu­na kau­ka­na koh­tuul­li­ses­ta, ja tie­dos­tan, et­tä näis­tä pie­nis­tä, mei­dän per­heel­le so­pi­vis­ta va­lin­nois­ta huo­li­mat­ta eläm­me yl­tä­kyl­läi­syy­den kes­kel­lä.

Mil­ja Saar­nio on huo­man­nut sa­non­nan “vä­hem­män on enem­män” pi­tä­vän paik­kaan­sa. Voi­mat voi­vat lop­pua ihan ta­val­li­ses­sa ar­jes­sa­kin, ja sik­si te­ke­mis­tä ja osal­lis­tu­mis­ta on hyvä kar­sia.

– Aja­tus so­pii myös ku­lut­ta­mi­seen: kun os­taa har­voin, tar­kas­ti pun­ni­ten ja laa­tuun sat­sa­ten, vä­hem­män on to­del­la­kin enem­män, hän sa­noo.

– Sa­maan ai­kaan täy­tyy muis­taa, et­tä kaik­ki ei­vät voi os­taa laa­tua, kun ra­haa ei yk­sin­ker­tai­ses­ti ole. Tai elä­män­ti­lan­ne voi ol­la niin kuor­mit­ta­va, et­tä voi­mia ei jää jär­ke­vän ra­han­käy­tön miet­ti­mi­seen tai kirp­pu­to­ril­ta et­si­mi­seen. Täl­lai­nen ti­lan­ne on har­voin oma va­lin­ta.

Us­ko­ne­lä­män ja sen hoi­ta­mi­sen suh­teen Saar­nio kui­ten­kin ko­kee, et­tä vä­hem­män on ni­me­no­maan vä­hem­män.

– Mitä vä­hem­män käyn seu­rois­sa, ta­paan us­ko­vai­sia ys­tä­viä, käyn ry:n ta­pah­tu­mis­sa tai yli­pää­tään pu­hun us­ko­na­si­ois­ta, sitä hei­kom­mak­si koen us­ko­ni.

Iso osa suo­ma­lai­sis­ta elää ta­va­ra­pal­jou­den, hie­no­jen ko­tien ja au­to­jen, vilk­ku­va­lo­jen ja le­vot­to­man mu­sii­kin kes­kel­lä.

– Mi­hin me tar­vit­sem­me tätä kaik­kea? Saar­nio ky­syy.

Hän on oman työn­te­on, so­si­aa­lis­ten kon­tak­tien ja ku­lut­ta­mi­sen koh­tuul­lis­ta­mi­sen myö­tä saa­nut elä­mään­sä esi­mer­kik­si päi­vä­u­net, rau­hal­li­sia ko­ti­vii­kon­lop­pu­ja per­heen kans­sa ja yli­pää­tään mie­len­rau­haa.

– Ai­no­as­taan se har­mit­taa, et­tä omaa ja puo­li­son per­het­tä nä­kee har­vem­min kuin ha­lu­ai­si.

Lue li­sää "Vä­hem­män on enem­män" -tee­man jut­tu­ja tä­nään il­mes­ty­väs­tä Päi­vä­mie­hes­tä ja Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­tä.

25.10.2021

Ku­nin­kait­ten­kin edes­sä ker­ron ar­kai­le­mat­ta si­nun lii­tos­ta­si. Ps. 119:46

Viikon kysymys