Tyrnäväläinen Tapani Tölli luopui kansanedustajuudesta keväällä. Eläkkeelle Tölli ei ole aivan kokonaan vielä jäänyt, sillä Kuntaliiton varapuheenjohttajuus vie hänet Helsinkiin pari kertaa kuukaudessa. Ennen 16 vuotta kestänyttä kansanedustajuutta Tapani Tölli ehti työskennellä Tullihallituksessa, Työnantajainkeskusliitossa ja Tyrnävän kunnanjohtajana.
Muistellessaan kansanedustajavuosiaan Tölli painottaa moneen kertaan, että päätöksiä tehdään neuvottelemalla ja rakentamalla, ei repimällä.
– Jos asioihin haluaa vaikuttaa, se edellyttää perehtymistä. Työpäivät sisälsivät useita neuvotteluja, taustakeskusteluja ja valiokuntatyöskentelyä.
Tölli sanoo seuraavansa jonkin verran keskusteluja sosiaalisessa mediassa.
– Siellä on helppo haukkua ja arvostella perehtymättä asiaan.
Somessa syntyy helposti vääriä mielikuvia asiasta kuin asiasta. Tölli sanoo, että päätöksiä tehdään edelleen edustuksellisen demokratian puitteissa, ei somessa. Päätökset perustuvat tietoon ja neuvoteltuihin kompromisseihin. Päättäjiltä edellytetään taitoa neuvotella asioista yli puoluerajojen, täysin eri mieltä olevien kanssa.
Vuosi 2019 on Suomen juhlavuosi. 100-vuotias perustuslaki on kestänyt monet koettelemukset.
– Hyvin merkittävä asia Suomen demokratian kehittymisen kannalta oli se, että Suomi sai pitää omat lait silloin, kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809, muistuttaa Tölli.
Sen aikaisen Ruotsin lain oikeusperiaatteet ovat hyvin vahvana periytyneet Suomen lainsäädäntöjärjestelmään.
– Perustuslaki sanoo näin: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta, kertaa Tölli perustuslain ydintä.
Hän mainitsee, että Suomen itsenäistymistä seuranneet vuodet 1917–1919 olivat vaikeita aikoja. Hän pitää ihmeenä ja Jumalan johdatuksena, että Suomi-niminen valtio syntyi ja tämän muotoiseen perustuslakiin päästiin.
Perustuslain muutamia perusperiaatteita on vahva oikeudenmukaisuus ja ihmisten tasavertaisuus.
– Perustuslaki on hyvä. Se takaa meille myös vapauden harjoittaa omaa uskontoa ja elää sen mukaisesti. Se on suuri arvo, painottaa Tölli.
– Meidän yhteinen asiamme on huolehtia siitä, että yhdenvertaisuus toimii myös käytännön elämässä.
– Silloin tehdään työtä isänmaan hyväksi, kun teemme omat tehtävämme mahdollisimman hyvin, Tapani Tölli toteaa.
Hän kokee, että juuri sodan jälkeiset sukupolvet ovat omalla esimerkillään ja kovalla työllään opettaneet suomalaiset työntekoon.
– Saamme olla erityisen kiitollisia veteraanisukupolvelle siitä, että Suomea ei valloitettu ja rintamat kesti, kiittelee Tölli.
Hallinto- ja oikeusjärjestelmä ei lakannut toimimasta sodan aikana. Järjestelmän säilyminen oli edellytys sille, että Suomi pääsi nopeasti jaloilleen ja jälleenrakentaminen alkoi pian.
Suomi järjesti eduskuntavaalit ensimmäisenä maana sodan jälkeen, vaikka Lapissa ja Keski-Euroopassa vielä sodittiin. Jo ennen itsenäistymistä, vuonna 1907, Suomessa astui ensimmäisenä maana voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus.
Osallisuus on yhä Töllin mielestä tärkeä asia yhteiskunnassamme. Hän näkee isänmaamme eri vaiheissa vahvan Jumalan johdatuksen.
– On tärkeää, että toimisimme niin, että me kaikki voisimme kokea tämän yhteiskunnan hyväksi ja tämän maan isänmaaksi, muistuttaa Tölli.
Hänen mielestään jokaisen pitää tuntea vastuunsa yhteisistä asioista.
Tölli kokee, että uskonnollista vakaumusta ei pidetä huonona asiana päätöksenteossa.
– On kuitenkin odotus, että toimimme vakaumuksemme mukaan, jatkaa Tölli ja sanoo sen olevan luottamuksen osoittamista.
Kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan ihmisiä, jotka ovat valmiita perehtymään asioihin ja kantamaan vastuuta.
Sodan jälkeen näytti siltä, että Suomen väkiluku alkoi vähentyä. Elämänusko oli kuitenkin luja.
– Perustettiin perheitä. Lapsia syntyi useita, vaikka kaikesta oli pula, sanoo Tölli.
Hän toteaa, että tietynlainen itsekkyys vaikuttaa tällä hetkellä Suomen syntyvyyteen.
– Jos ei nähdä lapsen merkitystä, niin ei se syntyvyys sitten kohene.
Tölli kertoo seuraavansa maailman tapahtumia tarkasti, mutta näkee, että täytyy osata myös luopua ja sukupolven vaihdoksella on aikansa. Puoliso Kaija jää myös eläkkeelle piakkoin. Sitten pariskunnalla on enemmän aikaa lapsille ja lastenlapsille sekä eri harrastuksille.
Teksti: Saara Kolehmainen
Kuva: Tapani Tölliltä
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.