JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

”On seu­ro­jen ko­ko­nai­suut­ta ikä­vä”

Puhutaan maasta ja taivaasta
13.9.2020 10.15

Juttua muokattu:

11.9. 12:21
2020091112214220200913101500

Koon­nut: Päi­vi Mar­ti­kai­nen

Reis­jär­vi­nen An­ni Lai­ti­la ja pu­das­jär­vi­nen Ul­la-Mai­ja Hir­vas­nie­mi poh­dis­ke­le­vat poik­keu­sa­jan vai­ku­tus­ta seu­rois­sa käy­mi­seen. Per­hee­näi­dit ovat ko­ke­neet, et­tä vaik­ka on help­po is­tua soh­val­le kuun­te­le­maan seu­ra­lä­he­tys­tä, ver­tais­tu­ki ja koh­taa­mi­set jää­vät tuol­loin puut­tu­maan. An­ni ja Ul­la-Mai­ja ovat huo­man­neet, et­tä ky­läi­lyt vir­kis­tä­vät ar­jen kes­kel­lä: jos­kus tun­tuu, kuin oli­si en­ke­lei­tä liik­keel­lä.

Ul­la-Mai­ja:

Seu­rat ry:llä, kir­kos­sa, om­pe­lu­seu­rat, mök­ki­seu­rat, ke­sä­seu­rat, isot seu­rat, tu­paan­tu­li­ais­seu­rat, seu­rat lai­tok­ses­sa, net­ti­seu­rat, ar­kis­to­seu­rat. Tu­lee­ko An­ni sul­la­kin sel­lai­nen olo, et­tä hy­vää huol­ta meis­tä pi­de­tään. Niin mo­nen­lai­sia ti­lai­suuk­sia jär­jes­te­tään, et­tä pää­see sa­nan­kuu­loon.

An­ni:

On­nek­si eri­lai­siin ti­lan­tei­siin jär­jes­te­tään eri­lai­sia ti­lai­suuk­sia. Se on to­del­la­kin huo­len­pi­toa, et­tä voi hil­jen­tyä eri pai­kois­sa. Lap­se­na käy­tiin ke­säl­lä mök­ki­seu­rois­sa ja se oli vä­hän kuin ky­läi­lyä sa­mal­la. Ää­nen­tois­to vi­ri­tel­tiin ja lo­puk­si tar­jol­la oli seu­ra­vie­rai­den­kin tuo­mia herk­ku­ja. Olem­me per­heen kans­sa kuun­nel­leet ar­kis­to­saar­no­ja en­nen­kin, mut­ta ko­ro­na-ai­kaan eh­kä enem­män. Ne ovat mo­nes­ti to­del­la roh­kai­se­via ja loh­dul­li­sia, an­ta­vat hy­vän nä­kö­kul­man tä­män ajan ti­lan­tei­siin. En­nen­kin on ol­lut vä­lil­lä vai­ke­am­paa.

Ul­la-Mai­ja:

Seu­roi­hin läh­te­mi­nen on jos­kus työ­läs­tä. On nii­tä hel­pos­ti val­mii­ta lap­sia ja sit­ten se­kin, joka ha­lu­aa läh­teä verk­ka­reis­sa ja saat­taa han­goi­tel­la vas­taan. Nyt kun ko­ro­nan vuok­si ei ole ol­lut läh­te­mi­sen sää­töä, on pääs­syt seu­ra­tun­nel­maan hel­pom­mal­la. Lä­he­tys vain au­ki ja se on sii­nä. Mie­tin, mi­ten sitä taas osa­taan ja jak­se­taan läh­teä ”oi­kei­siin” seu­roi­hin. Net­ti­seu­rat kou­kut­taa help­pou­del­laan?

An­ni:

Oon it­se­kin miet­ti­nyt tuo­ta. Pää­o­sin lap­set mie­lel­lään läh­te­vät seu­roi­hin, mut­ta mo­nen­lais­ta ti­lan­net­ta tu­lee vas­taan. Olen huo­man­nut, et­tä pie­nil­le hel­poin­ta on, kun seu­rois­sa käy­dään sään­nöl­li­ses­ti – nyt sitä mah­dol­li­suut­ta ei ole ol­lut. Toi­saal­ta lap­set­kin var­mas­ti ais­ti­vat seu­roi­hin pää­syn mer­ki­tyk­sen pit­kän tau­on jäl­keen.

Ul­la-Mai­ja:

Ison per­heen kes­kel­tä pää­see hel­pom­mal­la sa­nan­kuu­loon, kun voi soh­val­la kuun­nel­la. Mut­ta ver­tais­tu­ki, su­ku­pol­vien koh­taa­mi­nen. Ne ovat puut­tu­neet vii­me ai­koi­na. Se­kin pe­lot­ta­va tun­ne on vä­lil­lä hii­pi­nyt aja­tuk­siin, et­tä pär­jää ihan hy­vin il­man seu­ro­ja. Koen vah­vas­ti, et­tä us­ko­am­me ko­e­tel­laan. Kes­tää­kö us­ko, kun ar­ki on ka­ran­tee­ni­ko­ti­kou­lu­e­tä­työn tuo­maa häs­säk­kää?

An­ni:

Se seu­ro­jen ko­ko­nai­suus ra­vit­see us­koa. Ver­tais­tu­ki, koh­taa­mi­nen nii­den ih­mis­ten kans­sa, joi­ta ei muu­ten ta­pai­si, yh­teis­lau­lu, ovat mi­nul­le tär­kei­tä. Vä­lil­lä tu­lee tuo sama aja­tus, et­tä hy­vin­hän täs­sä pär­jä­tään. Sit­ten kui­ten­kin tu­lee kom­pu­roin­tia, ja kir­kas­tuu seu­ro­jen ja us­ko­mi­sen tär­keys.

Ul­la-Mai­ja:

On­nek­si saat­to­mie­het on ole­mas­sa, ja hy­vät yh­tey­det. Pit­kä pu­he­lu ja kuu­lu­mis­ten vaih­to ys­tä­vän kans­sa hel­pot­taa ja vah­vis­taa us­koa ja luot­ta­mus­ta tu­le­vaan. Mi­ten An­ni tuo ky­läi­ly? Kum­mas­ta tyk­käät enem­män? Ex tem­po­re pim­pom ovel­le. ”Oot­ta­ko ko­to­na. So­pii­ko tul­la?” Vai se suun­ni­tel­tu ver­sio? Tyk­kään, et­tä pa­rem­mat ky­lät tu­lee, kun ei ko­vin suun­ni­tel­la. Iha­na kun joku vain tu­lee, just sii­hen ar­keen ja het­keen.

An­ni:

Mi­nus­ta mo­lem­mat ky­läi­lyt ovat pai­kal­laan. Eri­tyi­sen vir­kis­tä­viä ovat ar­jen kes­kel­lä pie­net yl­lä­tys­ky­lät, kun joku tu­lee hyö­ri­nän kes­kel­le. Sil­loin tun­tuu, kuin en­ke­lit oli­si­vat liik­keel­lä. Kun suun­ni­tel­laan ky­läi­lyä, käy hel­pos­ti niin, et­tä puo­len vuo­den pääs­tä huo­ma­taan, et­tei vie­lä­kään ole ky­läil­ty. Ar­ki on mo­nes­ti niin kii­reis­tä, et­tä so­pi­vaa het­keä ei löy­dy. Ky­läil­lä kan­nat­tai­si enem­män.

Ul­la-Mai­ja:

Tuo on niin tot­ta. Ai­na­han sitä on jo­tain te­ke­mis­tä. Ma­ta­laa kyn­nys­tä peu­ku­tan. Ei ko­din tart­te kiil­tää, ei­kä ol­la uu­sia ver­ho­ja. On­ko ny­ky­ään es­tei­tä enem­män? Pi­täi­si ol­la sitä ja tätä, en­nen kuin keh­taa vie­rai­ta pyy­tää. Tar­jot­ta­vis­ta pu­hu­mat­ta­kaan. Oi kun em­me ra­ken­tai­si ky­lä­het­kiä tuol­lai­sen ul­koi­sen va­raan! Koh­taa­mi­sia me tar­vi­taan. Kuu­lu­mis­ten vaih­toa. Vir­kis­tys­tä. Ote­taan­ko haas­teek­si ma­ta­lan kyn­nyk­sen kylä, sil­lain hel­pol­la?

An­ni:

Lois­ta­va haas­te. Näin ko­ro­na-ai­kaan ris­ki­ryh­miin kuu­lu­via ih­mi­siä ei ole oi­kein us­kal­ta­nut ta­va­ta. Muu­ta­ma viik­ko sit­ten pii­pah­din to­del­la pit­käs­tä ai­kaa yh­den ni­mi­päi­vä­san­ka­rin luo­na. Tur­val­li­suus huo­mi­oi­den ker­rot­tiin kuu­lu­mi­sia. Tär­kein asia oli pääl­lim­mäi­se­nä: saan­han us­koa syn­nit an­teek­si. Ul­koi­set sei­kat ei­vät mer­kin­neet mi­tään, vir­kis­ty­nee­nä läh­din ta­kai­sin ar­keen.

Jut­tu on jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 9.9.2020.

19.9.2020

Muis­ta­kaa tämä: joka niu­kas­ti kyl­vää, se niu­kas­ti niit­tää, ja joka run­saas­ti kyl­vää, se run­saas­ti niit­tää. 2. Kor. 9:6

Viikon kysymys